Nädät
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Nädät | |
|---|---|
 Minuartia setacea |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
| Suku: |
Nädät Minuartia L. |
| Katso myös | |
Nädät (Minuartia) on kohokkikasveihin kuuluva kasvisuku, jossa on noin 65 lajia.[1] Aiemmin nädät on rajattu laajemmaksi suvuksi, mutta siihen kuuluneita lajeja on 2010-luvulla siirretty kymmeneen eri sukuun: naskalinädät (Cherleria), piirtoarhot (Eremogone), Facchinia, Mcneillia, Minuartiella, Mononeuria, Pseudocherleria, Rhodalsine, piirtonädät (Sabulina) ja Triplateia.[2]
Muutamia nätälajeja käytetään monivuotisina koristekasveina.[3] Kolme nätien sukuun aiemmin kuulunutta lajia kasvaa luonnonvaraisena Suomessa: rusonätä, tunturinätä ja lapinnätä. Ne ovat harvinaisia Lapin tunturikasveja, jotka kasvavat kalkkipitoisilla paikoilla.[4]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- lanzarotennätä (Minuartia platyphylla)
- furteventurannätä (Minuartia webbii)
Muihin sukuihin siirrettyjä nätälajeja:
- polkunätä (Pseudocherleria aizoides, syn. Minuartia aizoides)
- lapinnätä (Cherleria biflora, syn. Minuartia biflora)
- polvinätä (Rhodalsine geniculata, syn. Minuartia geniculata)
- ruohonätä (Mcneillia graminifolia, syn. Minuartia graminifolia)
- neulasnätä (Cherleria laricifolia, syn. Minuartia laricifolia)[5]
- itunätä (Sabulina rossii, syn. Minuartia rossii)
- rusonätä (Sabulina rubella, syn. Minuartia rubella)
- tunturinätä (Sabulina stricta, syn. Minuartia stricta)
- sironätä (Sabulina tenuifolia, syn. Minuartia hybrida)
- kevätnätä (Sabulina verna, syn. Minuartia verna)
- hietanätä (Sabulina viscosa, syn. Minuartia viscosa)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Minuartia Loefl. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Dillenberger, M.S. & Kadereit, J.W. 2014. Maximum polyphyly: Multiple origins and delimitation with plesiomorphic characters require a new circumscription of Minuartia (Caryophyllaceae). Taxon 63 (1): 64–88.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Neulasnätä – Cherleria laricifolia Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 83–84.)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Mcneillia Dillenb. & Kadereit Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Pseudocherleria Dillenb. & Kadereit Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Rhodalsine J.Gay Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Sabulina Rchb. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 30.10.2022. (englanniksi)