Muistojeni Julia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muistojeni Julia
Julia
Ohjaaja Fred Zinnemann
Käsikirjoittaja Alvin Sargent
Perustuu Lillian Hellmanin romaaniin Pentimento
Tuottaja Richard Roth
Säveltäjä Georges Delerue
Kuvaaja Douglas Slocombe
Leikkaaja Walter Murch
Marcel Durham
Pääosat Jane Fonda
Vanessa Redgrave
Jason Robards
Hal Holbrook
Rosemary Murphy
Maximilian Schell
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Levittäjä 20th Century Studios
Disney+
Ensi-ilta 2. lokakuuta 1977
Kesto 118 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Tuotto 20 714 400 dollaria
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Muistojeni Julia (Julia) on vuonna 1977 ensi-iltansa saanut Fred Zinnemannin ohjaama draamaelokuva. Se perustuu Lillian Hellmanin romaaniin Pentimento vuodelta 1973. Elokuva kertoo Juliasta, joka taisteli natseja vastaan toista maailmansotaa edeltävinä vuosina. Elokuvan pääosissa ovat Jane Fonda, Vanessa Redgrave, Jason Robards, Hal Holbrook, Rosemary Murphy ja Maximilian Schell. [1] Elokuva oli Meryl Streepin ensimmäinen[2].

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Jane Fonda  Lillian Hellman  
 Vanessa Redgrave  Julia  
 Jason Robards  Dashiell Hammett  
 Maximilian Schell  Johann  
 Hal Holbrook  Alan Campbell  
 Rosemary Murphy  Dorothy Parker  
 Meryl Streep  Anne Marie  
 John Glover  Sammy  
 Lisa Pelikan  Julia nuorena  
 Susan Jones  Lillian nuorena  
 Lambert Wilson  Walter Franz  

Elokuva sai 11 Oscar-ehdokkuutta ja voitti palkinnot parhaasta miessivuosasta (Jason Robards), parhaasta naissivuosasta (Vanessa Redgrave) ja parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta (Alvin Sargent)[2].

Video-oppaassa 1994 Kati Sinisalo luonnehtii elokuvaa siivon kulturelliksi tarinaksi kahden naisen ystävyydestä, natsien noususta, vastarintaliikkeestä ja surullisista muistoista[2]. Helsingin Sanomien Mikael Fränti kutsui elokuvaa sen tv-esityksen alla 1988 kahden naisnäyttelijän voitoksi: ”Jane Fonda ja Vanessa Redgrave eläytyvät täyteläisesti ystävättäriksi, jotka joutuvat miettimään maailman pahuutta ja raadollisuutta pienessä berliiniläisessä kahvilassa. – – Jännittävässä juna-jaksossa romanttispainotteinen kerronta hakee trillerin muotoja.”[1]

  1. a b Fränti, Mikael: Kahden naisen ystävyys murrosajan Euroopassa. Helsingin Sanomat, 20.12.1988, s. 49. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. a b c Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, s. 219. WSOY, 1994.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.