Muurahaispolku
| Muurahaispolku | |
|---|---|
| Myrstigen Summer Trail |
|
 Elokuvan alkuperäisjuliste. |
|
| Ohjaaja |
Aito Mäkinen Virke Lehtinen |
| Käsikirjoittaja |
Robert Alftan Walentin Chorell Aito Mäkinen Elina Katainen |
| Perustuu | Virke Lehtisen alkuperäisaiheeseen |
| Tuottaja | Aito Mäkinen |
| Säveltäjä |
Rauno Lehtinen Kivikasvot |
| Kuvaaja |
Virke Lehtinen Hannu Peltomaa |
| Leikkaaja | Irma Taina |
| Pääosat |
Simeon Rabinowitsch Tiina Harpf Matti Keinänen Ilmari Saarelainen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Filmiryhmä Oy |
| Ensi-ilta |
27. helmikuuta 1970  17. heinäkuuta 1972 |
| Kesto | 89 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Katsojat | 54 351 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Muurahaispolku on Aito Mäkisen ja Virke Lehtisen ohjaama suomalainen draamaelokuva vuodelta 1970. Kahden nuoren Lappiin asti yltävässä odysseiassa päärooleja näyttelevät Tiina Harpf ja Simeon Rabinowitsch.[1]
Elokuva on esitetty tasan kerran televisiossa vuonna 1974 ja sitä ei ole julkaistu missäkään formaatissa fyysisenä kopiona.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuori autovaras Jari pysäköi autonsa sivutielle ja nukahtaa. Hän herää ja tapaa lähistöllä asuvan tytön, Marjan. He viettävät päivän yhdessä, ja seuraavanakin aamuna Jari hakee Marjan ajelulle. Tyttö ihmettelee, kun Jari näyttää pelästyvän poliisiautoa. Leirintäalueella juoppo taiteilijapariskunta kutsuu nuoret seuraansa, ja mies alkaa lähennellä Marjaa. Nuoret jatkavat yhdessä matkaa ja ajavat Ruotsin puolelle Haaparannalle asti. Paluumatkalla poliisi pysäyttää heidän autonsa, joka osoittautuu varastetuksi. He pakenevat, jättävät auton ja jatkavat matkaa peukalokyydillä. Norjan Tromssassa Jari ei löydä ystäväänsä, joka on luvannut hänelle työpaikan kalastusalukselta. Suomen puolella Jari ja Marja murtautuvat tyhjään huvilaan piileskelemään. He tapaavat erakoituneen kullankaivajan (Matti Keinänen), joka loukkaantuu pian kaivoksen sortumassa. Jari ja Marja lähtevät viemään miestä hoitoon, mutta tämä kuolee heidän käsiinsä. Rajavartioston lentokoneesta huomataan nuorten tekemä nuotio, ja pian he joutuvat antautumaan viranomaisille.[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Simeon Rabinowitsch | … | Jari |
| Tiina Harpf | … | Marja |
| Matti Keinänen | … | kullankaivaja |
| Ilmari Saarelainen | … | liftaripoika |
| Saara Pakkasvirta | … | taiteilijan vaimo |
| Ossi Ahlapuro | … | Jukka Taivalsaari, "Juuso", taiteilija |
| Anja Pirilä | … | liftarityttö |
| Helvi Aunio | … | haaparantalaisen hotellin rouva |
| Sylvi Ritvanen | … | Edith, Adolfin rouva |
| Aarne Pollari | … | Adolf, saksalainen turisti |
| Raija Salittu-Holopainen | … | tummahiuksinen baarimyyjä |
| Marja Hautala | … | vaaleahiuksinen baarimyyjä |
| Matti Pensala | … | baarista ostava asiakas |
| Paavo Kuoppala | … | isäntämies |
| Hannu Koski | … | miehen ääni kolaripaikalla |
| Jörn Stöback | … | seinään nojaileva mies Tromssassa |
| Kerttu Närhi | … | vanhahko nainen Tromssassa |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muurahaispolku oli Filmiryhmän toiseksi ja viimeiseksi jäänyt tuotanto; ensimmäinen oli Vain neljä kertaa (1968). Elokuva kuvattiin Eastmancolor-värifilmille lähes kokonaan ilman keinovaloa, sisäkohtaukset mukaan lukien.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa Muurahaispolkua pidettiin parempana kuin Filmiryhmän aiempaa tuotosta Vain neljä kertaa (1968). Nuorten amatöörien roolisuorituksia pidettiin tuoreina, elokuvan kuvausta kehuttiin ja kiitettiin ettei nuorisoelokuvassa ollut sorruttu ajan muoti-ilmiöön, alastonkohtauksiin. Useimmat kriitikot pitivät kerrontaa kuitenkin ohuena, pinnallisena, hitaana ja tylsänäkin.[3]
Elokuvan yleisömenestys jäi vuoden keskitason alapuolelle, mutta Mainos-TV:n televisioesityksessä 1974 Muurahaispolku sai 1,4 miljoonaa katsojaa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aito Mäkinen in memoriam 2017. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Arkistoitu 11.9.2017. Viitattu 11.9.2017.
- ↑ Muurahaispolku Elonet., sisältöseloste.
- ↑ Muurahaispolku Elonet., lehdistöarvio.
- ↑ Muurahaispolku Elonet., esitystiedot.