Miller-ilmiö

Miller-ilmiö tarkoittaa vahvistimen tulosta lähtöön kytketyn kondensaattorin kapasitanssin muuttumista kertoimella (1-A_V), jossa A_V on vahvistimen jännitevahvistus. Tällöin myös kondensaattorin latausvirta kasvaa samalla kertoimella. Myös taajuuden nostaminen kasvattaa kondensaattorin latausvirtaa, jolloin vahvistettava signaali lopulta oikosulkeutuu lähtöön. Koska vahvistuksen suuruus vaikuttaa Miller-ilmiön voimakkuuteen, se vaikuttaa myös vahvistimen ylärajataajuuteen. Siispä vahvistuksen ja kaistanleveyden tulo onkin useimmissa tapauksissa vakio.

Vaikka Miller-ilmiön vaikutus onkin useimmissa tapauksissa haitallinen, koska se laskee vahvistimen ylärajataajuutta, sitä voidaan käyttää myös hyödyksi. Esimerkiksi pienelle piipalaselle rakennettu operaatiovahvistin sisältää kompensointikondensaattorin, joka pienentää vahvistimen kaistanleveyttä, mutta samalla pitää huolen siitä, että vahvistin ei ala värähtelemään itsestään tai käyttäjän tekemän huonon kytkennän vuoksi. Koska suuri kondensaattori vaatisi paljon tilaa ja hyvälaatuisten piikiekkojen valmistaminen on suhteellisen kallista, kompensointikondensaattori on kytketty operaatiovahvistimen toisen vahvistinasteen tulon ja lähdön välille. Tällöin sen kapasitanssi moninkertaistuu ja piikiekolta vaadittava tila pienenee murto-osaan.