Marie von Stedingk
Maria "Marie" Frederica von Stedingk (31. lokakuuta 1799 Pietari – 15. kesäkuuta 1868 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä ja hovineito.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marie Stedingk oli marsalkka, kreivi Curt von Stedingkin ja Ulrika Fredrika Ekströmin tytär. Hänen äitinsä toimi tulevan miehensä taloudenhoitajana, ja he menivät naimisiin vasta viisi vuotta Marien syntymän jälkeen. Marie oli siis avioton lapsi, mikä oli epätavallista aatelin keskuudessa. Sisarustensa tavoin Marie sai hyvän koulutuksen, koska vanhempien mielestä koulutus oli tärkeä kaikille heidän lapsilleen sukupuolesta huolimatta, ja hänellä oli yksityisopettaja.[1]
Marie toimi kuningatar Desiderian hovineitona. Hän kuoli naimattomana, mutta huhujen mukaan hänellä oli ollut rakastajia. Fritz von Dardel mainitsee hänet vuonna 1840 seuraleikissä, jossa häntä oli kehotettu suutelemaan huoneen koketeinta naista ja jossa hän oli valinnut Marien: "Minä tunsin häntä ihan vähän ja tiesin vain sen, että häntä pidettiin kärkkäänä rakastumaan, vaikka hän oli jo ylittänyt iän, jossa tehdään valloituksia.” Minä selitin: "Olen kääntynyt teidän puoleenne, neiti, koska olen kuullut nokkeluuttanne kehuttavan ja oletin siksi, että te käsitätte leikinlaskun paremmin kuin kukaan muu”.[2]
Till von Stedingkin sävellyksiin kuuluu Nocturne melodiainstrumenteille (merkinnyt muistiin Mathilda Berwald). Mathilda d'Orozco omisti hänelle Kuusi laulua pianolle (1842).
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nocturne melodianstrumenteille
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maria Fredrica von Stedingk Levande musikarv -arkistossa
- Den introducerade svenska adelns ättartavlor. Stockholm: Norstedt, 1925-1936. Teoksen verkkoversio.
- Svenska adelns ättar-taflor. Afd. 4, Skytte af Duderhoff - Östner, jemte tillägg, rättelser och slutord. Stockholm: [Norstedt], 1864. Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Parland-von Essen, Jessica: Behagets betydelser: döttrarnas edukation i det sena 1700-talets adelskultur. Möklinta: Gidlund, 2005. ISBN 91-7844-700-3
- ↑ Minnen / Del 1. 1833-1861