Mareth-linja

Mareth-linja oli ranskalaisten hieman ennen toista maailmansotaa Etelä-Tunisiaan Medeninen rantakaupungin ja Gabésin välille rakentama 35 kilometriä pitkä linnoitusketju, joka suojasi Tunisiaa Libyasta tulevilta italialaisten hyökkäyksiltä. Ranskan antauduttua Saksalle linnoitusketju joutui akselivaltojen valvontaan. Liittoutuneiden vallattua Libyan akselivaltojen joukot valmistelivat puolustuksensa Mareth-linjalle.

Tunisian keskiosien maastoa hallitsee Atlasvuoret etelä ja pohjoisosien ollessa pääosin tasaista. Eteläosien itärannikkoa seuraavat Matmâta-kukkulat, joiden länsipuolella on vaikea kulkuinen aavikko. Kukkulajonon ja meren välinen alue on ainoa helppokulkuinen etenemistie pohjoiseen. Matmâtan pohjoispäässä on pienempi itä-länsisuuntainen kukkulajono, mikä vaikeuttaa etenemistä. Kahden alueen välissä aivan Matmâtan pohjoispäässä on pieni väli niin sanottu Tebagan aukko.

Mareth-linja seuraa Wadi Zigzaouta alkaen mereltä aina 35 kilometrin matkan Matmâtalle saakka katkaisten rantatien. Wadi toimi luonnollisena puolustusasemana jyrkkine paikoin 21 metriä korkeine seinämineen. Linjaa pidettiin parhaana linnoitusketjuna Pohjois-Afrikassa. Ranskalaisten näkemyksen mukaan vuoristo oli suurelle joukolle läpipääsemätön eikä siten tarvinnut pelätä vakavaa sivustauhkaa maanpuolelta. Tämä osoittautui kuitenkin virhepäätelmäksi operaatio Supercharge II:n murtautuessa linjan läpi.

Liittoutuneiden saatua läpimurron El Alameinin taistelussa akselivaltojen joukot vetäytyivät läpi Libyan pohjoisosien Tunisiaan. Brittiläisen 8. armeijan komentaja Bernard Montgomery pysähtyi Medenineen valmistautuen hyökkäämään Mareth-linjalle. Erwin Rommelin Afrikan armeijakunnan ja Italian joukkojen jäänteistä muodostettu Giovanni Messen komentama Italian 1. armeija hyökkäsi puolustukseen ryhmittyneitä brittijoukkoja vastaan operaatio Caprissa. Hyökkäyksen epäonnistuttua akselivaltojen joukot ryhmittyivät puolustukseen Mareth-linjalle odottamaan brittijoukkojen hyökkäystä.

8. armeija aloitti hyökkäyksensä 19. maaliskuuta 1943, jolloin XXX armeijakunnan 50. jalkaväkidivisioona mursi linjan lähellä Zaratia, mutta Saksan 15. panssaridivisioona tuhosi 22. maaliskuuta vastahyökkäyksellä läpimurtautuneet joukot. Aiemmat Long Range Desert Groupin keräämät tiedustelutiedot vahvistivat linjan olevan kierrettävissä. Reitti mahdollisti joukkojen siirron vasemman kautta Tebaga Gapin länsipäähän ja rannikon alavalle alueelle Mareth-linjan selustaan.

Brittiläinen XXX armeijakunta sekä Uuden-Seelannin armeijakunta täydennettynä brittiläisen X armeijakunnan 1. panssaridivisioonalla hyökkäsivät Tebagan aukkoon, jonka joukot saavuttivat 27. maaliskuuta. Saman aikainen hyökkys Mareth-linjaa vastaan idästä teki puolustautumisen mahdottomaksi. Messen joukot kykenivät kuitenkin pakenemaan saartorenkaasta 1. panssaridivisioonan etenemisen pysähdyttyä El Hammaan. Akselivaltojen joukot ryhmittyivät puolustukseen 60 kilometriä pohjoisempana oleviin asemiin Akaritin linjalle.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mareth Line