Marcoussis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jean de Mintagun linnan rauniot Marcoussis’n kaupungissa
Marcoussis
Perustiedot
Valtio:  Ranska
Région: Île-de-France
Departementti: Essonne
Pinta-ala: 16,80 km²
Asukasluku: 7 647[1] (2006)
Asukastiheys: 455,2 as./km²
Alueen matalin paikka: 67 m
Alueen korkein paikka: 172 m
Kaupunginjohtaja: Olivier Thomas
2001–2008
Kotisivu: [1]

Marcoussis on ranskalainen kaupunkikunta, joka sijaitsee Essonnen departementissa ja siten myös Île-de-Francen hallintoalueella.

Kunta oli keskittynyt aina 1960-luvulle saakka vihannesten viljelemiseen. Kunta toimitti Pariisin halleille niin tomaatteja kuin vadelmiakin sekä muita puutarhatuotteita. Vuodesta 1894 aina vuoteen 1938 juna, joka ajoi Pariisin ja Arpajonin välillä, toimitti kunnan vihannekset ennen kello neljää Pariisin kaupungin kulutuksen tarpeisiin.

Kaupungin alueella on merkkejä hyvin varhaisesta asutuksesta, erityisesti tällainen paikka sijaitsee alueen eteläisen laakson eräällä mäellä, jossa on kaivettu esiin kiviesineiden valmistamo. Kuitenkin kylä kehittyi voimakkaasti vasta kun Saint Wandrillen vaatimattoman luostarin ympärille. Tämä luostari oli samannimisen normandialaisluostarin sivuluostari. Vuonna 854 eräässä Kaarle Kaljupään antamassa asiakirjassa mainitaan Marcoussis. Alussa ei toki ole kyse kuin eräänlaisesta viinitarhasta, joka on Butin alainen ja lähellä Arpajon kaupunkia. Kun munkit menettivät Bution luostarin niin ne siirtyivät Marcoussis’n 1100-luvun alkupuolella.

Kuitenkin arkistoiden puuttuminen estää mahdollisuuden tarkempaan kuvaukseen tuon aikakauden luostarista. Tiedetään vain se, että vuonna 1296 oli luostarissa vain yksi ainut munkki, kun kylässä oli kuitenkin noin 120 asukasta. Kuitenkin 1400-luvulla uudet munkit saapuivat ottamaan raunioituneen luostarin haltuunsa.

Neitsut Marian patsas Marcoussis’n Madelainen kirkossa

Marcoussis’n historiaan liittyy myös Ranskan kuninkaan Kaarle VI Mielipuolen valtiovarainministerin Jean de Montagun henkilö. Hän rakennutti paikkakunnalle linnan, josta on jäljellä vain perustuksen rauniot ja eräs torni. Myös Kaarle VI sedällä Berryn herttualla on pieni roolinsa kaupungin historiassa, sillä hän lahjoitti luostarin kirkolle marmorisen Netsyt Marian patsaan, tämä oli ehkä lukusista kuninkaallisten alueelle tekemistämetsästysretkistä.

  1. Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 1. elokuuta 2009. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]