Marc Wilmots

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marc Wilmots
Henkilötiedot
Koko nimi Marc Robert Wilmots
Syntymäaika 22. helmikuuta 1969 (ikä 55)
Syntymäpaikka Dongelberg, Vallonian Brabant, Belgia
Pelipaikka hyökkäävä keskikenttäpelaaja
Pituus 184 senttimetriä
Junioriseurat
1980–1985 Belgia CS Jodoigne
1985–1987 Belgia Sint-Truiden
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1987–1988 Belgia Sint-Truiden 30 (9)
1988–1991 Belgia Mechelen 87 (22)
1991–1996 Belgia Standard Liège 136 (67)
1996–2000 Saksa Schalke 04 104 (21)
2000–2001 Ranska Bordeaux 30 (8)
2001–2003 Saksa Schalke 04 34 (6)
Yhteensä 421 (133)
Maajoukkue
1986–1987 Belgia Belgia U19 9 (3)
1987–1989 Belgia Belgia U21 9 (6)
1990–2002 Belgia 70 (28)
Valmennusura
2003 Saksa Schalke 04
2004–2005 Belgia Sint-Truiden
2009–2012 Belgia (apuv.)
2012–2016 Belgia
2017 Norsunluurannikko
2019 Iran

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Marc Wilmots (s. 22. helmikuuta 1969) on belgialainen jalkapallovalmentaja, poliitikko ja entinen jalkapalloilija.

Wilmots on valittu Belgian vuoden parhaaksi urheiluvalmentajaksi vuosina 2013 ja 2014.[1][2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilmots aloitti ammattilaisuransa vuonna 1987 Sint-Truidensen joukkueessa. Hän sai seuratasolla eniten menestystä pelatessaan saksalaisessa Schalkessa, jossa hän kävi pelaamassa kahteen eri otteeseen. Hän oli voittamassa Schalkessa UEFA Cupin mestaruutta vuonna 1997 ja Saksan cupia vuonna 2002.

Ensiesiintymisensä maajoukkueessa Wilmots teki vuonna 1994. Hän pelasi Belgian maajoukkueessa yhteensä 70 ottelua tehden 28 maalia. Hän pelasi kolmissa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 1994, 1998 ja 2002, joissa hän teki yhteensä viisi maalia, 1998-kisoissa kaksi ja 2002-kisoissa kolme. Hän pelasi myös Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2000, joiden toisena isäntämaana Belgia toimi.

Wilmots, lempinimeltään das Kampfschwein, lopetti peliuransa vuonna 2002, minkä jälkeen hän siirtyi politiikkaan. Hän toimi vuosina 2003–2007 Belgian senaatin jäsenenä ranskankielisen liberaalin Mouvement Réformateur -puolueen (MR) edustajana.[3]

Valmennusura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän on toiminut myös jalkapallovalmentajana. Keväällä 2003 hänellä oli lyhyt pesti Schalken päävalmentajana, maaliskuusta kesäkuuhun. Hän toimi myös Sint-Truidensen valmentajana kesästä 2004 lähtien, mutta sai potkut helmikuussa 2005.

Syyskuun lopussa 2009 Dick Advocaat nimesi hänet Belgian jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajaksi. [4] Wilmots jatkoi apuvalmentajana myös Georges Leekensin palattua toukokuussa 2010 maajoukkueen peräsimeen. Leekensin jätettyä tehtävänsä toukokuussa 2012 Wilmotsista tuli maajoukkueen väliaikainen päävalmentaja. [5] Kesäkuun alussa 2012 Belgian liitto teki Wilmotsin kanssa vuoteen 2014 ulottuvan sopimuksen. [6] Wilmotsin alaisuudessa nuorentunut Belgia pelasi loistavat MM2014-karsinnat. Punaiset paholaiset eivät hävinneet yhtään karsintaottelua ja etenivät lohkovoittajana MM-kisoihin 12 vuoden tauon jälkeen. [7] Huhtikuussa 2014 Wilmots allekirjoitti vuoteen 2018 ulottuvan jatkosopimuksen Belgian jalkapalloliiton kanssa. [8] MM-lopputurnauksessa Belgia, jota pidettiin kisojen mustana hevosena, voitti oman lohkonsa puhtaasti ja eteni pudotuspeleihin. Neljännesvälierissä Punaiset paholaiset voittivat jatkoajalla Yhdysvallat 2–1. Turnaus katkesi puolivälierätappioon sittemmin finaaliin edenneelle Argentiinalle 1–0.[9] Sijoitus oli Belgian paras sitten vuoden 1986 kisojen neljännen sijan. EM2016-karsinnoissa Belgia hävisi vain yhden ottelun ja eteni lohkovoittajana EM-lopputurnaukseen ensimmäistä kertaa sitten isännöimiensä vuoden 2000 kisojen.

Wilmotsin alaisuudessa FIFA:n rankingin kärkisijoille noussut Belgia lähti EM-lopputurnaukseen 2016 yhtenä ennakkosuosikkina.[10] Turnaus alkoi kuitenkin heikosti, kun Italia nollasi Belgian avausottelussa 2–0 voitolla.[11] Toisessa ottelussa Irlantia vastaan Belgian peli kulki paremmin ja joukkue lunasti odotuksia 3–0 voitollaan.[12] Joukkueen hyökkäyspeli oli terävää myös päätösottelussa Ruotsia vastaan, mutta tehottomuus vaivasi. Lopulta Belgia voitti 1–0 ja eteni pudotuspeleihin.[13] Neljännesvälierissä näytti, että Wilmots oli saanut Belgian joukkueen tähdet pelaamaan vihdoin yhteen joukkueena ja Unkari kaatui murskaluvuin 4–0.[14] Puolivälierään Walesia vastaan ennakkosuosikkina lähtenyt Belgia hyytyi pahasti. Wilmots ei löytänyt taktisia keinoja kaataa Walesin tiivistä joukkuepelaamista ja haaveet finaalista kaatuivat 3-1 tappioon.[15] Wilmots sai turnauksen aikana ja sen jälkeen kovaa kritiikkiä erityisesti joukkueensa taktisesta heikkoudesta. Tähtipelaajia vilissyt Belgia kykeni vain ajoittain yhtenäiseen joukkuepelaamiseen, eikä Wilmotsilla ollut aseita Walesin tai Italian tiiviin yhteispelin murtamiseen.[16] Kritiikkiä kuului kisojen aikana myös joukkueen sisältä, esimerkiksi maalivahti Thibaut Courtois'lta.[17][18] Kisojen jälkeen Wilmots ilmoitti kertovansa jatkostaan loman jälkeen.[19] 15. heinäkuuta Belgian jalkapalloliitto kertoi erottaneensa Wilmotsin tehtävistään.[20][21]

Maaliskuussa 2017 Wilmotsista tuli Norsunluurannikon jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja.[22] Wilmotsin johdolla Norsunluurannikko voitti vain yhden pelaamistaan kolmesta MM2018-karsintaottelusta ja joukkue karsiutui lopputurnauksesta ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen. Wilmots sai potkut tehtävistän marraskuussa 2017.[23]

Toukokuussa 2019 Wilmotsista tuli Iranin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja vuoteen 2022 ulottuvalla sopimuksella.[24] Pesti päättyi kuitenkin potkuihin jo joulukuussa 2019.[25]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Wilmots verkozen tot Coach van het Jaar
  2. ↑ Rode Duivels zijn grote slokop op Sportgala (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Marc Wilmots - MR senate.be. Viitattu 20.6.2010. (ranskaksi)
  4. ↑ Advocaat lockt Marc Wilmots
  5. ↑ Wilmots va assurer l'intérim
  6. ↑ Wilmots jusqu'en 2014
  7. ↑ Belgium and Germany lead qualifiers
  8. ↑ Vertrauensbeweis: Wilmots verlängert!
  9. ↑ Argentina reached their first World Cup semi-final since finishing as runners-up in 1990 with victory over Belgium in Brasilia
  10. ↑ The five favorites for Euro 2016
  11. ↑ Italian vakuuttava avauspuoliaika riitti voittoon - Buffon nollasi Belgian tähtisikermän
  12. ↑ Avausottelun pettymys vaihtui maalijuhliin – Belgia murskasi Irlannin (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Ruotsi jäi ilman maalia ja putosi EM-turnauksesta - Belgia voitolla jatkoon
  14. ↑ Belgia murskasi Unkarin ja eteni puolivälieriin (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Wales upeilla maaleilla historiallisesti välieriin – Belgian puolustus romahti
  16. ↑ Roy Hodgson and Marc Wilmots top list of managerial failures at Euro 2016
  17. ↑ Belgian maalivahti yhteenotostaan valmentajan kanssa: “Rakentavaa kritiikkiä”
  18. ↑ Belgian parjatulle valmentajalle kritiikkiä omilta pelaajilta: “Wales tiesi mitä tehdä”
  19. ↑ Marc Wilmots: 'I'll take a holiday' before deciding future as Belgium coach
  20. ↑ Marc Wilmots sacked as Belgium head coach following poor Euro 2016
  21. ↑ Belgia antoi valmentajalleen potkut iltasanomat.fi. 15.7.2016. Arkistoitu 15.7.2016. Viitattu 15.7.2016.
  22. ↑ Ivory Coast name former Belgium coach Marc Wilmots as new manager
  23. ↑ Cote d’Ivoire Sack Wilmots After World Cup Failure (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Marc Wilmots nouveau sélectionneur de l'Iran
  25. ↑ Wilmots leaves role as Iran coach
Edeltäjä:
Frank Neubarth 		FC Schalken päävalmentaja
3–6/2003 		Seuraaja:
Jupp Heynckes
Edeltäjä:
Georges Leekens 		Belgian maajoukkueen päävalmentaja
5/2012–7/2016 		Seuraaja:
Roberto Martínez
Edeltäjä:
Michel Dussuyer 		Norsunluurannikon maajoukkueen päävalmentaja
3–11/2017 		Seuraaja:
Ibrahim Camara
Edeltäjä:
Carlos Queiroz 		Iranin maajoukkueen päävalmentaja
5–12/2019 		Seuraaja:
Dragan Skočić
Belgian joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2000

1 De Wilde | 2 Deflandre | 3 Valgaeren | 4 Staelens | 5 Clement | 6 Vanderhaeghe | 7 Wilmots | 8 Goor | 9 E. Mpenza | 10 Strupar | 11 Verheyen | 12 De Vlieger | 13 Herpoel | 14 Walem | 15 Peeters | 16 Nilis | 17 Léonard | 18 Van Kerckhoven | 19 Van Meir | 20 De Bilde | 21 M. Mpenza | 22 Hendrikx | Valmentaja Waseige

Belgian joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2002

1 De Vlieger | 2 Deflandre | 3 De Boeck | 4 Van Meir | 5 Van Kerckhoven | 6 Simons | 7 Wilmots | 8 Goor | 9 Sonck | 10 Walem | 11 Verheyen | 12 Van Der Heyden | 13 Vanderdriessche | 14 Vermant | 15 Peeters | 16 Van Buyten | 17 Englebert | 18 Vanderhaeghe | 19 Thijs | 20 Strupar | 21 Boffin | 22 Mpenza | 23 Herpoel | Valmentaja Waseige

Belgian joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2014

1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 Hazard | 11 Mirallas | 12 Mignolet | 13 Bossut | 14 Mertens | 15 Van Buyten | 16 Defour | 17 Origi | 18 Lombaerts | 19 Dembélé | 20 Januzaj | 21 Vanden Borre | 22 Chadli | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots

Belgian joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2016

1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Nainggolan | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 R. Lukaku | 10 Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Gillet | 14 Mertens | 15 Denayer | 16 Meunier | 17 Origi | 18 Kabasele | 19 Dembélé | 20 Benteke | 21 J. Lukaku | 22 Batshuayi | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marc_Wilmots&oldid=22351372”