Mahiljoun alue
| Mahiljoun alue Магілёўская во́бласць Могилёвская о́бласть |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Mahiljoun alueen sijainti Valko-Venäjän kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Valko-Venäjä |
| Mahiljoun alueen hallinnollinen jako | 2 kaupunka ja 21 piiriä (raion) |
| Perustettu | 1938 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Mahiljou (Mogilev) |
| – suurin kaupunki |
Mahiljou (358 279 as.) Muita kaupunkeja: Babruisk |
| Pinta-ala | 29 100 km² (5.) |
| Väkiluku (2009) | 1 099 374 |
| – väestötiheys | 37,8 as./km² |
| Kielet | valkovenäjä, venäjä |
| BKT (2012) |
38 960,404 mrd. BYR (eli 3,44 mrd. EUR tai 7,35 % Valko-Venäjän BKT:stä; Huom. Tilastossa 16,0 % maan BKT:stä oli kohdentamatta alueille.)[1][2] |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| Symbolit | |
| – lippu | Mahiljoun alueen lippu |
| – vaakuna | Mahiljoun alueen vaakuna |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 6 (2004–), Txx (2000–2004) |
| – ISO 3166 | BY-MA |
| region.mogilev.by | |
Mahiljoun alue eli Mogiljovin alue (valkoven. Магілёўская во́бласць, Mahiljouskaja voblasts, ven. Могилёвская о́бласть, Mogiljovskaja oblast) on yksi Valko-Venäjän hallinnollisista alueista (oblasti) maan itäosissa, Venäjän rajalla.
Perustietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mahiljoun alue perustettiin 15. tammikuuta 1938. Nykyiset rajat ovat olleet voimassa tammikuusta 1964.[3] Alueen pääkaupunki on Mahiljou.
Alueen pinta-ala on 29 100 km². Alueella asuu noin 1,1 miljoonaa asukasta. Alueen väkiluku on pienentynyt lähes 10 % edellisen vuosikymmenen aikana (pudotus 1 213 500:sta 1 099 400:aan vuosien 1999 ja 2009 väestönlaskentojen välillä).[4] Väestön kaupungistuminen jatkuu – vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan jo 75,8 % väestöstä eli (833 248 / 1 099 374 asukkaasta) asui kaupungeissa ja maaseudulla enää 24,2 %.[3][5] Alue rajoittuu lännessä Minskin, pohjoisessa Vitsebskin ja etelässä Homelin alueeseen. Alueen itänaapurina on Venäjä.[6]
Mahiljoun alueen suurimmat kaupungit ja taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mahiljoun alue sisältää kaksi suurempaa kaupunkia: Mahiljou ja Babruisk. Lisäksi on 21 hallinnollista piiriä (rajon), joiden keskuksena on tavallisesti pikkukaupunki tai kaupunkimainen taajama. Merkittäviä, kooltaan alle 50 tuhannen asukkaan kaupunkeja maakunnassa ovat Asipovitšy, Horki ja Krytšau.
Oheisessa taulukossa Mahiljoun alueen yli 10 000 asukkaan taajamien nimet ovat asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä – ensin suomeksi, sitten valkovenäjän- ja venäjänkielisessä muodossa. Väkiluvut perustuvat lokakuun 2009 väestönlaskentaan.[5][7]
| Sija | Taajama | Valkovenäjäksi | Venäjäksi | Väkiluku |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Mahiljou | Магiлёў | Mogiljov (Могилёв) | 358 279 |
| 2. | Babruisk | Бабруйск | Bobruisk (Бобруйск) | 215 092 |
| 3. | Horki | Горкі | Gorki (Горки) | 32 777 |
| 4. | Asipovitšy | Асіповічы | Osipovitši (Осиповичи) | 32 543 |
| 5. | Krytšau | Крычаў | Kritšev (Кричев) | 27 202 |
| 6. | Klimavitšy | Клімавічы | Klimovitši (Климовичи) | 17 064 |
| 7. | Byh’au | Быхаў | Byhov (Бы́хов) | 17 031 |
| 8. | Šklou | Шклоў | Šklov (Шклов) | 16 439 |
| 9. | Kastsjukovitšy | Касцюковічы | Kostjukovitši (Костюковичи) | 15 993 |
| 10. | Mstsislau | Мсціслаў | Mstislavl (Мстиславль) | 10 804 |
| 11. | Tšavusy | Чавусы | Tšausy (Чаусы) | 10 692 |
| 12. | Bjalynitšy | Бялынічы | Belynitši (Белыничи) | 10 688 |
- Katso myös: Luettelo Valko-Venäjän kaupungeista
- Katso myös: Kaupunkimaiset taajamat Valko-Venäjällä
Mahiljoun alueen osa-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mahiljoun maakunnan osa-alueet – kaksi kaupunkia ja 21 hallintopiiriä – ovat (asukasluvut 2009 väestönlaskennasta)[5]:
|
|
|
Liikenneyhteyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahiljoun alueen läpi kulkevat suurimmat valtatiet ovat[6]:
- M4 Minskistä Mahiljoun kaupunkiin (välimatka Minsk–Mahiljou 204 km)
- M5 eli E 271 Minskistä Babruiskin kaupungin ohi Homeliin (Minsk–Babruisk 148 km, Babruisk–Homel 161 km) ja
- M8 eli eurooppatie E 95 Vitsebskistä Oršan ja Mahiljoun sivuitse Homeliin (Vitsebsk–Orša–Mahiljou 170 km, Mahiljou–Homel 175 km).
Euroopan suurimpiin jokiin kuuluva Dnepr laskee pohjoisesta Mahiljoun läpi, ja myös kahta sen Mahiljoun alueen läpi kulkevaa sivujokea, Berezinaa ja Sožia, käytetään jokilaivareitteinä tavarakuljetuksissa[3][6].
Tšernobylin onnettomuudesta ja ympäristöstä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšernobylin ydinkatastrofin yhteydessä 1986 Mahiljoun alueesta 35 % saastui.[8] Erityisesti Mahiljoun alueen itäisiin osiin kulkeutui runsaasti radioaktiivista laskeumaa Homelin alueen etelä- ja itäosien tapaan. Oheisessa kartassa on esitetty erään keskeisen radioaktiivisen ainesosan, maastoon ilmavirtojen mukana levinneen, puoliintumisajaltaan pitkäkestoisen cesium-137:n kaukokulkeuma YK:n aktiivisuusasteikon mukaan.[9][10] Kartan alin aktiivisuusluokka (Nimetön vyöhyke) vastaa säteilytasoa, joka saavutettiin Cs-137 -laskeuman seurauksena yli 20:ssä Suomen kunnassa, esimerkiksi Tampereen seudulla. Tällä tasolla säteily ei ole YK:n vuonna 2002 julkaiseman Tšernobyl-raportin ja nykykäsityksen mukaan erityinen riski millekään ryhmälle. Kuitenkin mielikuvissa Tšernobylin muisto lienee voimistanut kaupungistumista ja edistänyt koulutetun väestönosan poismuuttoa seuduilta ja synnyttänyt monia psykososiaalisia vaikutuksia.[10][11]
Kartassa kuvatun cesium-137:n ohella Tšernobylin lähimaakunnissa esimerkiksi Valko-Venäjän kaakkoisosissa ulkoista säteilyannosta aiheuttivat myös muut ilmavirtausten mukana kulkeutuneet ja hengitysilmaan tai maastoon levinneet ainesosat (kuten strontium-90, jodi-121, cesium-134; nämä ovat pääsääntöisesti lyhytikäisempiä kuin Cs-137). Ilmasta ja maastosta saadun ulkoisen säteilyannoksen ohella ihmisten kokonaissäteilyannosta lisäsivät useat paikalliset luonnontuotteet (kasvikset, sienet, marjat, kalat, riista) ja elintarvikkeet, kuten onnettomuusaikaan ja sen jälkeen ulkona jo laiduntavista lehmistä lypsetty maito. Tämä kasvatti osaltaan mm. kilpirauhassyöpien todennäköisyyttä.[12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ National accounts of the Republic of Belarus 2005-2012 years (Valko-Venäjän kansantaloustilastoja 2005-2012. Luku 3: Gross regional product) 2014. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Official Exchange Rate set daily - Official Exchange Rate of the Belarusian Ruble Against Foreign Currencies Set by the National Bank of the Republic of Belarus on a Daily Basis (Vuoden 2012 viimeisen päivän virallinen vaihtokurssi 11340,00 BYR/EUR Valko-Venäjän kansallispankin mukaan. Vaihtokurssi löytyy valitsemalla vuosi 2012 alasvetovalikosta, ja tarkastelemalla Excel-taulukosta päivän 2012-12-31 vaihtokursseja.) National Bank of the Republic of Belarus. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Mogilev Region Official site of the Mogilev Region. Arkistoitu 10.2.2009. Viitattu 18.10.2008. (englanniksi)
- ↑ Population Census 2009 (Väestönlaskennasta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 10.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Могилевская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Mahiljoun alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 7.12.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b c БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
- ↑ Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
- ↑ Mogilev Region. Summary belarus.by. Arkistoitu 2.10.2008. Viitattu 1.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Maps of radionuclide deposition, Detailed maps from the UNSCEAR 2000 report. United Nations Scientific Comittee on the Effects of Atomic Radiation, UNSCEAR, Vienna, Austria. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 10.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Wendla Paile, STUK: YK:n Tshernobyl-raportti 2.6.2009. Säteilyturvakeskus. Arkistoitu 18.9.2011. Viitattu 10.12.2010. (suomeksi)
- ↑ Cesium-137-laskeuma kunnittain Suomessa Tshernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuuden jälkeen 12.5.2009. Säteilyturvakeskus, STUK. Arkistoitu 21.12.2010. Viitattu 10.12.2010. (suomeksi)
- ↑ Wendla Paile, STUK: Tshernobyl-onnettomuuden terveysvaikutukset lähialueilla 8.6.2009. Säteilyturvakeskus. Arkistoitu 29.11.2010. Viitattu 10.12.2010. (suomeksi)
- ↑ The Chernobyl accident, UNSCEAR's assessments of the radiation effects United Nations Scientific Comittee on the Effects of Atomic Radiation, UNSCEAR, Vienna, Austria. Viitattu 10.12.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dynaaminen Mahiljoun alueen kartta hallintopiireineen (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (region.mogilev.by)
- Perustietoja Mahiljoun alueesta (venäjäksi) (dorogiby.info)
- Kattavasti tietoa Mahiljoun alueen hallintopiireistä ja niissä olevista kaupungeista karttoineen (venäjäksi) (dorogiby.info)
- Zoomattava kartta Valko-Venäjän Mahiljoun alueesta piireineen (venäjäksi)
- Mogiliov Region. Summary (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mogilev region. General information (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvia Mahiljoun alueesta paikkakunnan nimen mukaan luokiteltuna (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (globus.tut.by)
- Valokuvia Mahiljoun alueen piireistä ja kaupungeista (englanniksi)
- Regiony (venäjäksi) (president.gov.by)
- Mogiljovskaja oblast (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (by.all.biz)