Mohismi

Mohismi (kiin. 墨家, Mòjiā) oli kiinalaisen filosofian koulukunta, jonka kehittivät Mozin (n. 470-391 eaa.) seuraajat. Mohismi on yksi neljästä tärkeimmästä kiinalaisen filosofian vanhasta koulukunnasta.

Mohismi syntyi suunnilleen samoihin aikoihin kuin kungfutselaisuus, taolaisuus ja legalismi. Mozin filosofiset ajatukset on esitetty kirjassa nimeltä Mozi, jonka hänen oppilaansa kokosivat hänen puheistaan tekemistä muistiinpanoista.

Mohismi oli yksi neljästä Sata koulukuntaa -aikakauden neljästä tärkeimmästä koulukunnasta Kiinan Kevättä ja syksyä ja Taistelevat läänitysvaltiot -kausilla eli noin vuosina 770-221 eaa. Tuona aikana mohismi nähtiin suurena kilpailijana kungfutselaisuudelle. Qin-dynastia, joka yhdisti Kiinan vuonna 221 eaa., omaksui legalismin hallinnon viralliseksi filosofiaksi, jonka jälkeen muita koulukuntia alettiin vainota. Tapahtumiin viitataan nimellä ”Kirjojen polttaminen ja oppineiden hautaaminen”. Seurannut Han-dynastia sekä suurin osa sitä seuranneista dynastioista puolestaan omaksuivat kungfutselaisuuden valtionfilosofiaksi. Näin mohismi koulukuntana lähestulkoon katosi. Koulukunnan jäsenten kirjoituksia on kuitenkin säilynyt nykyaikaan.

Mohistit uskoivat taivaaseen (天 Tian) jumalallisena voimana, joka tunsi ihmisten epämoraaliset teot ja rankaisi niistä ja kannusti näin moraaliseen oikeamielisyyteen.

Mohismi tunnetaan ehkä parhaiten ”universaalin rakkauden” (兼愛 jiān ài)) ajatuksesta. Tämä tarkoitti yhtäläistä huolenpitoa kaikista ihmisistä. Mozin mukaan tämä tekee ihmisistä hyviä. Muut koulukunnat hyökkäsivät tätä ajatusta vastaan. Esimerkiksi kungfutselaiset katsoivat kyllä, että rakkauden tuli olla ehdotonta, mutta sen ei pitänyt olla umpimähkäistä. Kungfutselaisten mukaan esimerkiksi lasten tuli rakastaa enemmän vanhempiaan kuin tuntemattomia ihmisiä.

Mozi tunnetaan siitä ajatuksesta, että kaikki ihmiset ansaitsevat oikeuden saada aineellista hyvää sekä suojelua fyysisiä uhkia vastaan. Mohismissa moraalia ei määritä perinne, vaan jatkuvasti sovellettava moraalinen ohje, jossa on paljon yhtäläisyyksiä utilitarismin kanssa. Perinne on epäjohdonmukaista, ja ihmiset tarvitsevat siksi perinteen ulkopuolisen moraalisen ohjeen, joka määrittää, mikä osa perinteestä on hyväksyttävää. Moraalinen ohje kannustaa sellaiseen sosiaaliseen käyttäytymiseen, joka maksimoi yleisen hyödyn.

Mozin mukaan yhteiskunta on olemassa siksi, että se korjaa luonnontilaisen ihmiselämän aiheuttamat ongelmat. Luonnonmukaisessa tilassa erilaiset konfliktit ovat seurausta moraalisen yhdenmukaisuuden puutteesta, eli yhteisten oikean (是 shì) ja väärän (非 fēi) määritelmien puutteesta. Tämän vuoksi meidän on valittava johtajat, jotka ympäröivät itsensä oikeamielisillä seuraajilla, jotka luovat hierarkian, joka harmonisoi oikean ja väärän.

Mohismi vastustaa kaikkia väkivallan muotoja, erityisesti valtioiden välistä sotaa. Valtiolla on kuitenkin oikeus käyttää valtaa legitimiteettinsä puolustamiseen.

Filosofisen koulukunnan perustamisen lisäksi mohistit muodostivat hyvin organisoituneen poliittisen liikkeen, joka pyrki toteuttamaan heidän opettamiaan ajatuksia myös käytännössä. Liike koostui paikallisisten yksiköiden verkostosta eri puolilla tuon ajan Kiinaa. Yksiköissä toimi sekä oppineita että työläisiä. Jokaista yksikköä johti juzi. Yksiköissä elettiin askeettisesti. Mohistit kirjoittivat tutkielmia hallinnosta, mihin lukeutui yhtä lailla teoksia maanviljelyksestä kuin laeistakin. Keskenään sotivat valtiot palkkasivat mohisteja usein neuvonantajikseen. Tässä mielessä mohistit olivat samanlaisia kuin useat muut tuon ajan kiertelevät filosofit. He tarjosivat palveluksiaan ei pelkästään rahasta, vaan saadakseen toteuttaa eettisiä ideaalejaan.

Yksi mohismin koulukunnista oli loogikoiden koulukunta, joka oli kiinnostunut loogisten ongelmien ratkaisemisesta. Tämän suuntauksen tärkein filosofi oli myöhäisvaiheen mohisti Gongsun Longzi. Koulukunnalta ei ole säilynyt paljoakaan kirjoituksia, koska monet myöhemmät kiinalaiset filosofit pitivät logiikan ongelmia triviaaleina.

Joseph Needhamin mukaan Mozissa sanotaan näin: "Liikkeen loppuminen johtuu vastustavasta voimasta - -. Jos vastustavaa voimaa ei ole - - liike ei lopu koskaan. Tämä on totta samoin kuin se, että härkä ei ole hevonen." Ajatus vastaa periaatteeltaan Isaac Newtonin mekaniikan ensimmäistä peruslakia. Mozissa on myös optiikkaan ja mekaniikkaan liittyviä otaksumia.

• Mee-tse [=Mozi]: Kaksitoista kirjaa. ((Mo-ti [=Mozi], 300-luku eaa.) Kiinan kielestä suomentanut ja johdannon kirjoittanut Toivo Koskikallio) Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.

Ensyklopedia-artikkeleita:

• Fraser, Chris: Mohism The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Fraser, Chris: Mohism Canons The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

Mozin opetuksia:

• Mozi (kiinaksi) (englanniksi)
• The Ethical and Political Works of Mozi (englanniksi)

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mohism