Mölymangrovekana
| Mölymangrovekana | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
| Heimo: | Rantakanat Rallidae |
| Suku: | Mangrovekanat Aramides |
| Laji: | cajaneus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aramides cajaneus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Mölymangrovekana (Aramides cajaneus) on rantakanoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan laajalta alueelta Väli- ja Etelä-Amerikasta.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mölymangrovekana on suurikokoinen rantakanaksi ja voi kasvaa 33–40 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää ja pitkä kaula ovat väritykseltään harmaat. Pään takaosassa on ruosteenruskea laikku. Mölymangrovekanan selkä ja siivet ovat väriltään vaaleanruskeat ja kyljet ja vatsa ovat punaruskeat. Pyrstö ja ylä- sekä alaperä ovat väriltään mustat. Linnun nokka on kookas ja tukeva ja väriltään vihertävänkeltainen. Mölymangrovekanan silmät ja pitkät koivet ovat punaiset. Toisinaan eräitä alalajeista pidetään omina lajeinaan.[3][4][5][6][7][8][9]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mölymangrovekanan levinneisyysalue on hyvin laaja. Sitä tavataan Meksikosta läpi Väli-Amerikan Kolumbiaan ja Venezuelaan saakka. Se elää myös hyvin suurella alueella Amazonasin laaksossa Andien länsipuolella ja sitä tavataan aina Vanazuelasta Argentiinaan saakka. Lisäksi mölymangrovekanaa tavataan eräiltä Karibianmeren saarilta kuten Trinidadista. Mölymangrovekanan elinympäristöä ovat suot, joet, järvet, mangrovemetsät ja muut ksoteat metsät. Ne elävät yleensä tiheän kasvillisuuden joukossa, mutta eivät ole aivan yhtä piilottelevia kuin monet muut rantakanat. Pesimäkauden ulkopuolella laji elää yksin tai pareittain. Pesimäkausi kestää huhtikuulta elokuulle ja pesä rakennetaan pensaaseen tai puuhun. Naaras munii tyypillisimmin kahdesta seitsemään munaa. Mölymangrovekanan ravintoa ovat selkärangattomat eläimet kuten ravut ja nilviäiset, mutta ne syövät myös sammakoita, hedelmiä, marjoja ja siemeniä. Mölymangrovekana on ääneskäs ja sen äänet ovat kaakattavia.[3][4][5][6][7][8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Aramides cajaneus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Aramides cajanea (TSN 176323) itis.gov. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Taylor, B.: Grey-necked Wood-rail (Aramides cajaneus) Handbook of the Birds of the World Alive. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Roger Tory Peterson, Edward L. Chalif: A Field Guide to Mexican Birds, s. 50. Houghton Mifflin Harcourt, 1999. ISBN 978-0395975145 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b David Ascanio,Gustavo Rodriguez,Robin Restall: Birds of Venezuela, s. 142. Bloomsbury Publishing, 2017. ISBN 9781472925671 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 275. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Martyn Kenefick, Robin Restall, Floyd Hayes: Birds of Trinidad and Tobago, s. 88. Bloomsbury Publishing, 2019. ISBN 978-1-4729-4152-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.11.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Gray-cowled Wood-Rail Aramides cajaneus Neotropical Birds Online. Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Marissa Falkiewicz: Aramides cajanea Grey-necked wood rail Animal Diversity Web. Viitattu 18.11.2019. (englanniksi)