Lieksanjoki
| Lieksanjoki | |
|---|---|
 Haapavitjan koski Lieksanjoessa Ruunaan retkeilyalueella. |
|
| Maat | Venäjä, Suomi |
| Kunnat | Pohjois-Karjalan maakunta, Karjalan tasavalta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Pinta-ala | 8 255 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tuulijärvi ja Lieksajärvi |
| Laskupaikka | Pielinen |
| Läpivirtausjärvet | Shavery (d) (käännä suomeksi), Kuikkaselkä, Lentieranjärvi |
| Sivu-uomat | Tuulijoki (d), Jongunjoki, Ruokooja (d) |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 132 km |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lieksanjoki on Vuoksen vesistöön kuuluva Pieliseen laskeva joki, joka saa vetensä suurelta osin Venäjän puolelta itärajaa Karjalan tasavallasta.
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki saa alkunsa Lieksajärvestä Venäjällä ja laskee Pieliseen Lieksan keskustaajamassa. Joen alajuoksulla on Pankakosken voimalaitos.[1] Välillä joki levenee järviksi, joita ovat Suomen puolella Säyneinen, Ruunaanjärvi ja Polvijärvi. Se kulkee Ruunaan retkeilyalueen läpi ja tällä alueella joessa on runsaasti koskia. Joki on myös suosittu melontareitti. Suomen puolella joella on pituutta 80 kilometriä. Myös Venäjän puolella joen leventyminä on isoja järviä sen lähdejärvenä olevan Lieksanjärven alapuolella.[2]
Sivujoet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lieksanjoen suurimpia sivujokia ovat Kainuusta Kuhmon Jonkerijärvestä alkunsa saava Jongunjoki ja Venäjän puolelta Tuulijärvestä alkuinsa saava Tuulijoki.[3]
Lähdejärvet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lieksanjoen suurimpia lähdejärviä ovat lähellä Suomen rajaa Venäjän puolella sijaitsevat Tuulijoen lähdejärvi Tuulijärvi ja siitä koilliseen sijaitseva Lieksanjoen lähdejärvi Lieksajärvi (ven. Лексозеро, Leksozero), jonka rannalla sijaitsee Repolan taajama.[4] Järvistä Tuulijärvi laskee Lieksanjokeen Venäjän puolelta alkunsa saavaa Tuulijokea pitkin, joka yhtyy Lieksanojoen laajentumana olevaan Polvijärveen Ruunaanjärven alapuolella Suomen puolella. Lieksanjoen varsinaisena lähdejärvenä olevan Lieksanjärven lasku-uomana taas on Lieksanjoen Venäjän puolelta laskeva ylin jokiosuus Ruunaanjärven yläpuolella.[2][3][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Canoe Finland (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lieksanjoki (Arkistoitu – Internet Archive) kalasaalis.com
- Facta 2001 osio 10 s. 151
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pankakoski (Lieksanjoki) Kemijoki. Arkistoitu 25.2.2018. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ a b Liitekartta julkaisussa Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Valkonen, Niilo & Laakkonen, Mirko: Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta (s. 6) 2015. Future Missions. Viitattu 23.10.2019.
- ↑ Карельский пєрешеек. ТопограФическая карта 1:100 000. 2002. (venäjäksi)
- ↑ Tuulijoki Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 23.10.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lieksanjoki Wikimedia Commonsissa
