Laurentius Petri Gothus

Laurentius Petri Gothus (n. 1529^[1]/1530^[2] Söderköping, Ruotsi – 12. helmikuuta 1579 Uppsala, Ruotsi)^[1] oli ruotsalainen teologi ja Uppsalan yliopiston kreikan kielen professori 1566–1574. Hän oli Ruotsin toinen luterilainen arkkipiispa 1574–1579 ja myös virsirunoilija.^[2]

Laurentius Petri (joka on latinisaatio nimestä Lars Petersson) sai lisänimen Gothus erotuksesi vanhemmasta Laurentius Petri Nericiusista, Ruotsin ensimmäisestä luterilaisesta arkkipiispasta, joka oli hänen appensa. Hän kirjautui Wittenbergin yliopistoon vuonna 1557 ja opiskeli kolme vuotta Philipp Melanchthonin johdolla. Petri palasi Ruotsiin 1561 ja hänestä tuli kuningas Eerik XIV:n hovisaarnaaja. Sittemmin hänestä tuli Upsalan yliopiston kreikan kielen professori^[3] ja hänet nimitettiin rehtoriksi vuonna 1566.^[1] Viimeiset vuotensa hän oli arkkipiispa.

Laurentius Petrin virsiä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa yksi, virsi 294 "Ihminen, synnissänsä kauan maannut" (En syndigh Man/ som lågh i Syndsens Dwala, s Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1867, 1937, 1984) sekä hänen ruotsintamansa virsi 296 "Sinuhun, Jeesus, ainoaan". Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi hänen virtensä, virsi 533, "Ihminen, synnin horroksessa maannut" (En syndigh Man/ som lågh i Syndsens Dwala), joka on Olov Hartmannin Gothuksen virren pohjalta tekemä uusi virsi (En syndig man låg sänkt i syndens). Sen suomenkielinen käännös on Pekka Kivekkään 1999 tekemä.^[4]

Edeltäjä: Laurentius Petri

Uppsalan arkkipiispa 1574–1579

Seuraaja: Andreas Laurentii Björnram