Operaatio Deliberate Force
| Operaatio Deliberate Force | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Naton väliintuloa Bosnia ja Hertsegovinassa, Bosnian sodassa | |||||||
 Yhdysvaltain ilmavoimien F-16C laskeutumassa Avianon lentotukikohtaan ilmaiskuja tukeneelta tehtävältä. | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
 Pohjois-Atlantin puolustusliitto UNPROFOR |
 Serbitasavalta | ||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
400 lentokonetta 5 000 sotilashenkilöstöä satoja erimaisia YK-sotilaita ja heidän kalustoaan |
80 000 sotilasta | ||||||
| Tappiot | |||||||
 1 Dassault Mirage 2000 ammuttu alas, 2 lentäjää sotavankeina 1 MQ-1 Predator ammuttu alas |
338 osuman saanutta kohdetta, joista suurin osa tuhoutuivat kymmeniä kuolleita ja haavoittuneita sotilaita | ||||||
Operation Deliberate Force (suom. operaatio harkittu voima) oli sotilasliitto Naton suorittama ilmaoperaatio Bosnian sodassa elo-syyskuussa 1995. Sen tarkoitus oli Bosnian serbiarmeijan heikentäminen ilmasta käsin, yhteistyössä UNPROFORin maaoperaatioiden kanssa.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmaiskujen aloittamisen syynä oli serbien hyökkäykset Yhdistyneiden Kansakuntien ylläpitämille turva-alueille. Niiden piti olla sotatoimista vapaita turvallisia paikkoja siviileille. Serbien jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ja turva-alueille hyökkääminen saivat YK:n ja Naton suunnittelemaan toimia serbejä vastaan.[1][2]
Ilmaoperaation suunnittelu alkoi syyskuussa 1994, kun Nato-maiden puolustusministerit tapasivat Espanjassa ja keskustelivat ilmavoimien käytöstä alati pahenevan sodan pysäyttämisessä. Ilmaiskuja tehtiin silloin tällöin. Oli selvää, että ilmaiskujen tulisi olla laajoja ja jatkuvia, jotta serbit saataisiin neuvottelemaan rauhasta. Samaan aikaan käynnissä oli Operaatio Deny Flight, jossa valvottiin alueelle asetettua lentokieltoaluetta, mutta tällä ei ollut paljon vaikutusta maassa.[1]
Nato suunnitteli Operaatio Dead Eyetä, jonka tarkoitus olisi ollut serbien ilmatorjunnan lamauttaminen ilmaiskuilla. Samaan aikaan suunniteltiin Deliberate Forcea, jonka iskut kohdistettaisiin kaikenlaisiin tärkeisiin kohteisiin, jos serbit eivät suostuisi turva-alueiden kunnioittamiseen ja muihin ehtoihin. Toimenpiteitä ei kuitenkaan aloitettu pitkään aikaan. Serbien hyökkäykset turva-alueille kiihtyivät vuonna 1995 ja operaatiota alettiin valmistella. Kun tykistökranaatti osui tuhoisasti Sarajevon torille 28. elokuuta 1995, päättettiin operaatio aloittaa.[1]
Sotatoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pommitukset alkoivat yöllä 30. elokuuta 1995. Kohteena olivat kaikki ilmatorjuntaan liittyneet sijainnit ja muita tärkeitä kohteita. Iskuja säänneltiin tarkasti siviilivahinkojen välttämiseksi. Esimerkiksi oli alueita, joille sai tai ei saanut iskeä, ja muutenkin kohteet valittiin tarkasti. Esimerkiksi siltoja tuhottiin vain yöllä, millä minimoitiin riski ihmisistä sillalla. Samaan aikaan UNPROFORin joukot toteuttivat toimia maalla.[1]
Ilmatorjunnan lamauttaminen annettiin Yhdysvaltain laivaston ja merijalkaväen lentokoneiden tehtäväksi. Yhdysvaltain ilmavoimien ja muiden Nato-maiden koneet pommittivat pääasiassa muita kohteita. Samaan aikaan EA-6B- ja EC-130-koneet hoitivat elektronista sodankäyntiä muun muassa jumittamalla tutkia. Serbien kohtalaisen hyvä integroitu ilmatorjunta aiheutti vakavan uhan Naton koneille, mutta elektronisella sodankäynnillä pystyttiin häiritsemään ilmatorjuntaa merkittävästi.[1]
Naton lentokoneet lensivät pääasiassa Italian lentotukikohdista, kuten Avianosta, sekä Adrianmerellä olevilta lentotukialuksilta. Ilmaiskuja tehtiin välillä enemmän ja välillä ei ollenkaan, koska serbeille asetettiin erilaisia vaatimuksia, joiden täyttämättä jättämisestä seurasi lisää iskuja. Neuvotteluja käytiin usein.[1]
Operaation aikana Nato lensi 3 515 taistelulentoa. Näistä suurin osa oli yhdysvaltalaisten lentämiä. Seuraavaksi eniten lensivät Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Alankomaat. Lentokoneet laukaisivat 1 026 asetta, erilaisia ohjuksia ja pommeja, joista 708 oli täsmäohjattuja. Kohteita oli 338, 48:ssa sijainnissa, niin kutsutuissa komplekseissa. 97 prosenttiin kohteista osuttiin ja 80 prosenttia kohteista vahingoitettiin pahasti. Naton ainoa miehitetty lentokonetappio oli yksi ranskalainen Mirage 2000K, joka ammuttiin alas olkapääohjuksella operaation ensimmäisenä päivänä. Kaksi lentäjää jäivät serbien vangeiksi, mutta vapautuivat myöhemmin.[1][2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Deliberate Force kesti kolme viikkoa ja sitä pidetään yleensä onnistuneena tavoitteessaan eli serbien saamisessa rauhanneuvotteluihin. Bosnian sota päättyikin Daytonin rauhansopimukseen vuoden 1995 lopulla.[1][2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]