Juliana Hyrri
| Juliana Hyrri | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1989 Kohtla-Järve, Viron SNT, Neuvostoliitto |
| Ammatti | kuvataiteilija, sarjakuvataiteilija |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Satakieli joka ei laulanut (2019) |
| Palkinnot | |
|
Kritiikin Kannukset (2020) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juliana Hyrri (s. 1989 Kohtla-Järve, Viron SNT, Neuvostoliitto)[2] on suomalainen kuva- ja sarjakuvataiteilija.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyrri syntyi Virossa ja muutti nelivuotiaana perheensä kanssa Suomeen.[3] Hän valmistui vuonna 2011 Hyvinkään taidekoulusta kuva-artesaaniksi. Hyrri valmistui Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta kandidaatiksi 2016 ja maisteriksi 2020.[4] Hän alkoi opiskella sarjakuvaa sivuaineena yliopistossa 2016. Aiemmin Hyrri oli keskittynyt maalaustaiteeseen ja tehnyt kandidaatintutkintonsa taidekasvatuksesta.[5]
Hyrri voitti 2017 Oulun sarjakuvaseuran Oulun pohjoismaisen sarjakuvakilpailun ensimmäisen palkinnon. Seuraavana vuonna hän sijoittui kilpailussa toiseksi.[6] Hyrrin sarjakuvia ilmestyi vuosina 2017–2018 kolmessa antologiassa: Suuren Kurpitsan Rikkinäisen mielen kuvat -antologiassa oli sarjakuva ”Kai mä hengitän”, Boomknigan ja Suomen sarjakuvaseuran julkaisemassa Neighbours-antologiassa sarjakuva ”Never Come Back” ja Zum Teufelin julkaisemassa 101 sarjakuvaa Suomesta -antologiassa sarjakuva ”Pilvissä”.[7]
Hyrrin esikoisteos oli Suuren kurpitsan julkaisema Satakieli joka ei laulanut (2019). Samana vuonna hän kuvitti Pauli Kallion käsikirjoittaman lastenkuvakirjan Kalle, pallo ja sello. Vuonna 2020 Hyrrille myönnettiin esikoisteoksestaan Suomen arvostelijain liiton jakama Kritiikin Kannukset -palkinto.[8]
Hyrri kuvitti 2021 toisenkin Pauli Kallion kuvakirjan Kalle, Kaneli ja kipsi, ja toisen oman teoksensa hän julkaisi 2022. Päivänkakkarameri on esikoisteoksen tavoin lapsen maailmaan sijoittuva sarjakuvakirja.[9]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Satakieli joka ei laulanut. Tampere: Suuri Kurpitsa, 2019. ISBN 978-952-7160-30-5
- Päivänkakkarameri. Tampere: Suuri Kurpitsa, 2022. ISBN 978-952-7160-52-7
Julkisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuoden päivät, Hippoksen ratikkapysäkki, Tampere 2021[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taike jakoi 15 valtionpalkintoa ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille 21.11.2023. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Juliana Hyrri Kuvataitelijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 6.11.2022.
- ↑ Römpötti, Harri: Sarjakuvataiteilijana debytoivan Juliana Hyrrin, 30, hieno esikoiskirja käsittelee lapsuuden pimeitä puolia: ”En usko, että kenenkään koko lapsuus on vain ihanaa ja kilttiä” HS.fi. 9.7.2019. Sanoma company. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ About Julianahyrri.com. Viitattu 6.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Särkiö-Pitkänen, Auli: Viiva tarinan armoilla Kritiikin Uutiset. 22.4.2020. Suomen arvostelijain liitto ry. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Juliana Hyrri: Onnea ja menestystä Kuvittajat.fi. Kuvittajat ry. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Juliana Hyrri ChiFouMi. Viitattu 22.4.2020. (ranskaksi)
- ↑ Vuoden 2020 Kritiikin Kannukset -palkinto sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille Kritiikin Uutiset. 22.4.2020. Suomen arvostelijain liitto ry. Viitattu 22.4.2020.
- ↑ Ville Pirinen: Sattumia sarjakuvahyllystä #59: Juliana Hyrri – Päivänkakkarameri Kulttuuritoimitus. 24.3.2022. Kulttuuritoimitus Suomi Oy. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ Tampereen ratikka
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juliana Hyrrin verkkosivut
- Juliana Hyrri taiteilijamatrikkelissa (Arkistoitu – Internet Archive)