Jari Räsänen (hiihtäjä)
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten hiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Albertville 1992 | 4×10 km | |
| Pronssia |
Lillehammer 1994 | 4×10 km | |
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Lahti 1989 | 4×10 km | |
| Hopeaa |
Thunder Bay 1995 | 4×10 km | |
| Hopeaa |
Trondheim 1997 | 4×10 km | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 1991 | 4×10 km | |
Jari Kalevi Räsänen (s. 28. tammikuuta 1966 Maaninka) on suomalainen karjatilallinen ja entinen huipputason hiihtäjä. Räsänen voitti urallaan neljä MM- ja kaksi olympiamitalia, kaikki viesteistä. Hänen parhaat henkilökohtaiset arvokisasijoituksensa ovat viides sija 15 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa Lahden MM-kisoissa 1989 ja kuudes sija takaa-ajohiihdossa Lillehammerin olympialaisissa 1994. Jari Räsänen tuli kaudella 1987/1988 Suomen mieshiihdon kärkeen mm. voittamalla Mikkelissä 15 kilometrin perinteisen tyylin SM:n ja näin lunasti paikkansa ensimmäisiin aikuisten arvokilpailuihinsa Calgaryn olympialaisiin 1988.
Seuratasolla Räsänen edusti Maaningan Mahtia. Jari Räsäsen isä ja valmentaja Veikko Räsänen oli myös aikoinaan huippuhiihtäjä[1].
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1989 MM-hiihdot: viestissä hopeaa
- 1991 MM-hiihdot: viestissä pronssia
- 1992 olympialaiset: viestissä pronssia
- 1994 olympialaiset: viestissä pronssia
- 1995 MM-hiihdot: viestissä hopeaa
- 1997 MM-hiihdot: viestissä hopeaa
Doping-skandaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herjausoikeudenkäynti 1998
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 1998 Suomen Tietotoimisto väitti uutisessaan Räsäsen ostaneen ja käyttäneen kasvuhormonia. Lisäksi STT väitti Hiihtoliiton johtohenkilöiden olleen kiinnostuneita kasvuhormoneista. Oikeudessa ei löytynyt riittävää näyttöä uutisen tueksi, ja Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STT:n päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle ehdolliset vankeusrangaistukset ja sakkoja 19 herjauksesta. Lisäksi STT ja toimittajat tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan Räsäselle ja Hiihtoliiton johtohenkilöille noin 2,5 miljoonan markan korvaukset.[2] Vuonna 2000 Helsingin hovioikeus hylkäsi korvausvaatimukset 14 hiihtoliittolaisen osalta ja alensi toimittajien rangaistukset sakoiksi.[3] Räsänen sai lopulta korvauksia 130 000 markkaa.[4]
Petosoikeudenkäynti 2011
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi vuonna 2008 lisätutkintaa asiassa. Haluttiin selvittää, ovatko herjausoikeudenkäynnissä korvauksia vaatineet syyllistyneet petokseen tai ovatko myöhemmin dopingista kiinni jääneet syyllistyneet perättömän lausunnon antamiseen[5] Niinpä vuonna 2011 Räsänen, entinen lajijohtaja ja päävalmentaja Antti Leppävuori, entinen lajipäällikkö ja toimitusjohtaja Jari Piirainen sekä entinen lajipäällikkö ja päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki joutuivat syytteeseen asioiden salaamisesta vuosien 1999 ja 2000 dopingoikeudenkäynneissä.[6] Räsänen ja Vähäsöyrinki tuomittiin törkeästä petoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Räsänen sai vuoden ehdollista vankeutta. Leppävuori ja Piirainen todettiin syyttömiksi. Oikeudessa osoitettiin, että Räsänen käytti vuosina 1996–1997 eli STT:n uutisen tarkoittamana aikana epo-hormonia. Oikeuden mukaan kaikki neljä syytettyä tiesivät, mitä Räsäselle tehtiin vuoden 1997 kisoissa. Räsäsen tapauksessa oli tuomioistuimen päätöksen mukaan raskauttavaa, että hän sai rikoksella itselleen huomattavaa taloudellista hyötyä ja oli itse dopingaineen käyttäjä.[7] Räsänen valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.[8] Syyskuussa 2012 hovioikeus ilmoitti pitävänsä voimassa käräjäoikeuden langettamat tuomiot, mutta alensi Räsäsen ja Vähäsöyringin vastapuolelle maksamia oikeudenkäyntikulujen korvaussummia.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 284–285. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hiihtäjä Veikko Räsänen kuollut[vanhentunut linkki], mtv.fi, 30.12.2003
- ↑ Viitanen, Matti: STT:n toimittajille vankeutta ja sakkoja. Liikunnan ja urheilun maailma, 5.8.1999, nro 14. Suomen Liikunta ja Urheilu ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.7.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hiihdon dopingjupakka 1998-2013: Lue kaikki käänteet MTV Sport. 13.6.2013. Viitattu 28.7.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Korkein oikeus miettii yhä valituslupaa Räsäsen STT-jutussa Taloussanomat.fi. 1.3.2001. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ Doping-jupakan vaiheet. Keskisuomalainen 10.8.2013. Viitattu 29.12.2016.
- ↑ Tästä dopingjupakassa on kyse Iltalehti. 30.6.2011. Viitattu 11.7.2011.
- ↑ Näin oikeus perusteli dopingjutun tuomioita Iltalehti.fi. 30.6.2011. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ Jari Räsänen valittaa hovioikeuteen Iltasanomat.fi. 11.7.2011. Viitattu 28.7.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Dopingjutun tuomio pysyi hovioikeudessa Iltasanomat.fi. 29.6.2012. Arkistoitu 27.11.2012. Viitattu 28.7.2015.