Janne Saarikivi

Janne Saarikivi
Henkilötiedot
Syntynyt	29. toukokuuta 1973 (ikä 51) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	tietokirjailija
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki)^[1] on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion lukiossa^[2] ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.^[1] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.^[3][4]

Saarikivellä on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston dosentuuri.^[5] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa^[6]. Hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.^[6] Saarikivi johti vuonna 2015 kahta tutkimushanketta.^[7] Minoreurus-hanke tutki vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen tilannetta Euroopan unionin vähemmistöihin.^[7] Saarikivi on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuosina 2018–2021.^[8][9][10]

Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.^[1] Hän toimii Tromssan yliopiston osa-aikaisena professorina.^[11]

Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.^[4][12]

Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen kappaleisiin.^[13] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.^[14]

Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.^[15]

• Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. (Eripainos: Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32) Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-1043-67-3 Artikkelin verkkoversio.
• Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. (Kirjan osa) Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. ISBN 978-952-5667-39-4 Artikkelin verkkoversio.

• Ainoa mikä jää: keskusteluja siitä, mikä on tärkeää. (yhdessä Kari Enqvistin kanssa) WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42802-3
• Suomen kieli ja mieli. Teos, 2018. ISBN 978-951-851-553-4
• Rakkaat sanat. Teos, 2022. ISBN 978-952-363-258-5

• Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli, Kirjastokaista-video
• Janne Saarikivi 375 humanistia -sivusto 16.10.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
• Eliitin englanti on köykäinen kielitaito Saarikiven kolumni Helsingin Sanomissa 20.10.2024