Jänönapila
| Jänönapila | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: | Apilat Trifolium |
| Laji: | arvense |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Trifolium arvense |
|
| Katso myös | |
Jänönapila (Trifolium arvense) on yksivuotinen, punakukkainen, parikymmentä senttiä korkea apilalaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jänönapila kasvattaa 10–30 cm korkean hennon varren. Varsi on pysty, tavallisesti monihaarainen ja harmaakarvainen. Lyhytruotiset lehdet ovat kolmisormisia ja niiden korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuisia. Lehdykät ovat 0,6–2 cm pitkiä, suikeita ja nirhalaitaisia. Kukinto on pitkänomainen ja harmahtava. Teriö on pienikokoinen ja tyveltä yhdislehtinen, verhiö on pitkäkarvainen, pitkä- ja kapealiuskainen ja teriötä pitempi. Kukan väri vaihtelee valkoisesta punertavaan. Jänönapila kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Siemenet kypsyvät verhiön sisään jäävässä palossa.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jänönapilaa tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia sekä pohjoista Fennoskandiaa ja Venäjää. Lisäksi sitä tavataan Turkissa, Kaukasuksen alueella ja Pohjois-Afrikassa Marokosta Tunisiaan. Ihmisen mukana laji on levinnyt laajalle Pohjois-Amerikkaan, varsinkin mantereen itäosiin.[2] Suomessa jänönapila on maan eteläosissa muinaistulokas, pohjoisempana satunnainen uustulokas. Se on yleinen Ahvenanmaalla ja lounaisimmassa Manner-Suomessa, mutta on harvinainen muualla Etelä- ja Keski-Suomessa. Satunnaisena jänönapilaa on tavattu Oulun ja Kemin korkeuksille saakka.[1][3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jänönapila kasvaa kuivilla kedoilla, kallioilla, satamissa, ratapihoilla ja tien- ja pellonpientareilla.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jänönapila on vanha lääkekasvi, jota on käytetty haavoihin. Virossa sitä on käytetty myös yskänlääkkeeksi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 288.
- ↑ Anderberg, Arne: Den virtuella floran: Harklöver (Trifolium arvense) (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 29.3.2011. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Jänönapila (Trifolium arvense) Kasviatlas. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 16.10.2017.
- ↑ Nummi, Aimo: Jänönapila – vanha lääkekasvi arkeo.net. Arkistoitu Viitattu 16.10.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Lajitietokeskus: Jänönapila (Trifolium arvense)
- Kasviatlas 2022: Jänönapilan (Trifolium arvense) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Jänönapila (Trifolium arvense)
- Luontoportti: Jänönapila (Trifolium arvense)
- JSTOR Global Plants: Trifolium arvense (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Trifolium arvense (englanniksi)