Ensi kertaa jääkiekon maailmanmestaruuskisojen historiassa kaksi pelaajaa tuomittiin dopingista. He olivat ruotsalainen Ulf Nilsson ja suomalainen Stig Wetzell, joiden todettiin dopingtesteissä käyttäneen efedriiniä[4]. Molemmat pelaajat suljettiin ulos turnauksesta. Ulos suljetun Wetzellin tilalle tuli kakkosmaalivahti Harri Linnonmaa[3]. Nilsson testattiin positiiviseksi Ruotsi–Puola-ottelussa[4], jonka Ruotsi alun perin voitti maalein 4–1. Dopingkäryn jälkeen ottelu tuomittiin 5–0-voitoksi Puolalle minkä myötä joukkue säilytti paikkansa A-sarjassa[4]. Suomalainen Wetzell testattiin positiiviseksi Tšekkoslovakiaa vastaan pelatussa ottelussa, jonka Suomi voitti maalein 5–2[4]. Tässäkin ottelussa vastustaja eli Tšekkoslovakia tuomittiin voittajaksi maalein 5–0[4]. Suomi sijoittui turnauksessa neljänneksi. Turnauksen jälkeen monet tärkeät pelaajat jättivät maajoukkueen Esa Peltosta lukuun ottamatta[5]. Juha Rantasila lopetti uransa[5]. Veli-Pekka Ketola, Heikki Riihiranta ja Juhani Tamminen siirtyivät pelaamaan Pohjois-Amerikkaan[5].
B-sarja pelattiin Jugoslavian Ljubljanassa. Yhdysvallat lunasti paikan A-sarjaan muutaman välivuoden jälkeen. C-sarjaa isännöi Ranska.
Kisojen televisiointi ja radiointi Suomeen katkesi Yleisradion teknisen henkilökunnan 15. huhtikuuta alkaneen lakon takia. Neuvottelujen avulla tv-lähetykset ulkomaille saatiin jatkumaan, mutta suomalaisyleisö oli kisojen loppuajan sanomalehtien varassa. Lakko päättyi vasta vappuna, kymmenen päivää kisojen päättymisen jälkeen.[6]
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä. Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus. Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi. Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa. Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut. Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja. Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus. Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.