Ievan polkka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ievan polkka tai Ievan polokka (Eevan polkka) on tunnettu laulu, jonka tekstin juukalainen Eino Kettunen painatti vuonna 1928[1][2] ja jonka sävel on kansansävelmän.

Savitaipaleella Etelä-Karjalassa sävelmää on pidetty niin omana, että sitä kutsutaan Savitaipaleen polkaksi. Melodia on pääosin sama kuin Länsi-Venäjällä Smolenskin seudulla tunnettu kansantanssisävelmä Smolenski gusatšok (смоленский гусачок). Aihelma siis tunnetaan kahdella taholla.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin ja Venäjän raja kulki 1700-luvun jälkipuoliskolla Kymijoessa, jonka itäpuoli linnoitettiin Pietarin turvaamiseksi. Seudulla oli vuosikymmenien ajan enemmän venäläistä sotaväkeä kuin paikallisia asukkaita. Seuraavan vuosisadan alkupuolella suomalaisen kansanmusiikin ja -tanssien kerääjät mainitsivat yksikantaan Luumäen-Savitaipaleen seudulla tanssittavan ”pelkkiä venäläistansseja” eivätkä merkinneet niitä muistiin. Perinteisen musiikin tuntijat Savitaipaleella ovat kuitenkin aina olleet sitä mieltä, että sävelmä on paikkakunnalla hyvin vanha, joten se on ollut tunnettu jo ensimmäistenkin kerääjien aikaan. Kumpaa alkuperää sävelmä lieneekin, sen jälkiä voi seurata ainakin Viipurin kuvernementin aikaan 1700-luvulla jälkipuoliskolle.

Laulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulussa käytetään Pohjois-Savon murretta, esimerkiksi immeeset onnee toevotti (”ihmiset toivottivat onnea”).kenen mukaan? Laulua lauletaan hieman eri sanoitusversioilla riippuen laulajasta, kuitenkin sanoittaja on sama, sanoja on muotoiltu sen mukaan kuka laulaa.

Polkan sanat kertovat Ievasta (Eeva), jonka tanssireissua äiti vahtii, kertojana on Ievaan hurmaantunut mies. Joka säkeistö loppuu kertosäkeenomaiseen rallatukseen: ”salivili hipput tupput tapput, äppyt tipput hilijalleen”, joka ei ole suomea eikä tarkoita mitään.[3]

Myöhemmät sovitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Leekspin.com-parodiasivustolta YouTubeen levinnyt Loituman sovitus kappaleesta muuttui kansainväliseksi internet-ilmiöksi.[4] Polkan erilaisilla versioilla ja videoilla on niin paljon katselukertoja ja myös miljoonia kuuntelukertoja Spotifyssa, että Helsingin Sanomat on luonnehtinut sitä maailman tunnetuimmaksi suomenkieliseksi lauluksi. [3]

Joissakin internetissä levinneissä versioissa nimi on kirjoitettu väärin muotoon ”Levan polkka”.

Muun muassa japanilaiselle virtuaalipoptähti Hatsune Mikulle tehtiin polkasta oma versio.[5] Myös Holly Dolly on tehnyt oman versionsa.

Levytyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Eino Kettunen: Eino Kettusen savo-karjalaisia y.m. humoristisia lauluja. 9:s vihko. Eino Kettunen, 1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.1.2021).
  2. ↑ Kansalliskirjasto: Hakutulos haulla 'ievan polokka' finna.fi. Viitattu 1.1.2021.
  3. ↑ a b Vahtera, Jasmin: Käärijän viisusta ei välttämättä tule menestyneintä suomen­kielistä laulua: Tämän polkan suosiota on vaikea päihittää Helsingin Sanomat. 15.5.2023. Viitattu 15.5.2023.
  4. ↑ Sirén, Juhani: Hei me tanhutaan City.fi. 16.2.2007. Viitattu 21.12.2014.
  5. ↑ Savitaipaleen polkka jälleen nettihitti Japanissa 18.11.2010. Yle Uutiset. Viitattu 19.12.2014.
  6. ↑ Suomen Äänitearkiston tietokanta[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Onni Laihanen: Ievan polokka www.finna.fi. 1947. Viitattu 1.1.2021.
  8. ↑ Populaarimusiikin museo
  9. ↑ Arttu Suuntalan unohtumattomat (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Sukellusvene Discography at Discogs Discogs.com. Viitattu 25.1.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Hakutulos kappaleelle Savitaipaleen polkka Aanitearkisto.fi. Suomen äänitearkisto ry. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 25.1.2019.
  12. ↑ Karjalainen 23.1.2007
  13. ↑ Ameriikan Poijat

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ievan_polkka&oldid=21561577”