Invarteräs
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Invar tarkoittaa metalliseoksia, joille on ominaista erittäin pieni ja toisinaan jopa negatiivinen lämpölaajenemiskerroin tietyllä lämpötila-alueella. Nimitys invar on peräisin sanasta invarianssi ('muuttumaton').
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Invar-seoksia käytetään suurta mittatarkkuutta vaativiin instrumentteihin, mittalaitteisiin ja kronometreihin, joille on tärkeää mittojen muuttumattomuus lämpötilan vaihdellessa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Invar-ominaisuuden havaitsi 1896lähde? rautanikkeliseoksessa Fe65Ni35 sveitsiläinen fyysikko Charles Édouard Guillaume,[1] joka sai 1920 keksinnöstään Nobelin fysiikanpalkinnon. Hän työskenteli mittoja ja painoja hallinnoivassa virastossa, jossa hän etsi halvempaa vaihtoehtoa mittanormaaleissa käytetylle platina-iridiumseokselle.
Metalliseokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fe65Ni35-invar sisältää 65 prosenttia rautaa (Fe) ja 35 prosenttia nikkeliä (Ni)[1]. Mekaanisia ominaisuuksia säädellään seostamalla yksi prosentti magnesiumia (Mn), piitä (Si) ja hiiltä (C). Lämpölaajenemiskerrointa saadaan pienennetyksi edelleen seostamalla viisi prosenttia kobolttia (Co).
Nykyisin tunnetaan useita muitakin seoksia, joilla on invar-ominaisuus:
- pintakeskiset
- FeNi, FePt, FePd, FeMn, CoMn, FeNiPt, FeNiMn, CoMnFe...
- tilakeskiset
- CrFe, CrMn
- heksagoninen
- CoCr
- amorfisia
- FeB, FeP...
- Laves-faasit ja metalliyhdisteet
- TiFe2, ZrFe2, RECo2 (RE=harvinaiset maametallit paitsi Eu), FeC, Dy2(FeCo)17...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Facta 2001, osa 6, palsta 597, hakusana "magia". WSOY 1981 ISBN 951-0-10227-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Invarteräs Wikimedia Commonsissa