Humppila
Humppila | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Kanta-Hämeen maakunta |
Seutukunta | Forssan seutukunta |
Kuntanumero | 103 |
Hallinnollinen keskus | Humppilan asemanseutu |
Perustettu | 1873 |
Kokonaispinta-ala |
148,61 km² 295:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 147,96 km² |
– sisävesi | 0,65 km² |
Väkiluku |
2 096 252:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 14,17 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,4 % |
– 15–64-v. | 56,1 % |
– yli 64-v. | 29,5 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 97,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 2,1 % |
Kunnallisvero |
9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
Työttömyysaste | 9,8 % (2019[6]) |
Kunnanjohtaja | Antti Jämsén (vt.) |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • SDP • Kok. • PS • Vas. • Vihr. |
7 5 4 3 1 1 |
www.humppila.fi |
Humppila on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 096 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 148,61 km², josta 0,65 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,17 asukasta/km². Humppilan naapurikuntia ovat Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Loimaa, Punkalaidun ja Urjala. Entisiä naapurikuntia ovat Forssaan ja Urjalaan vuonna 1969 liitetty Koijärvi ja silloiseen Loimaan maalaiskuntaan vuonna 1976 liitetty Metsämaa; Loimaan kunta liitettiin Loimaan kaupunkiin vuonna 2005. Humppila on väkiluvultaan Kanta-Hämeen maakunnan pienin kunta.
Antti Ahonen on Humppilan kunnanjohtaja 10. lokakuuta 2024 asti. Kunnanhallitus päätti virkasuhteen päättymisestä elokuussa 2024. Syitä ei kerrota.[8]
Humppilan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1957.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla Humppila oli jaettu hallinnollisesti Saarion (nykyisen Urjalan) ja Portaan (nykyisen Tammelan) pitäjien kesken. Koiviston, Humppilan ja Venäjän kylät kuuluivat Saarion pitäjään, Koivisto Airanteen, Humppila ja Venäjä Jalannin neljäskuntaan. Huhtaan ja Taipaleen kylät kuuluivat Portaan pitäjän Jokioisten neljäskuntaan. Humppilaa alettiin hallinnollisestikin hoitaa 1800-luvun alussa Tammelan yhteydessä. Se liitettiin Tammelan käräjäkuntaan ja nimismiespiiriin. Humppila erotettiin Tammelan emäpitäjästä omaksi kunnaksi vuoden 1873 lopulla. Humppilan kunnallishallinto käynnistyi 7.12.1873 pidetyn ensimmäisen kuntakokouksen myötä.[10]
Humppilan alueesta on jo varhain laadittu erilaisia tiluskarttoja.
Humppilan nimen alkuperää on tutkinut kirkkoherra Adolf Neovius. Hän on saanut eräistä Lohjaa käsittelevistä kirjoista selville, että Lohjalla sijaitsi talo nimeltä Humppila eli Humppela vähän toista kilometriä Paloniemen kartanosta luoteeseen Hormajärven ja Lohjanjärven välisellä kannaksella. Neovius arvelee Lohjan Humppilaa Paloniemen entiseksi ulkopalstaksi eli takamaaksi (muinaisruotsiksi ”homper”, ” homp”)[10]
Rajariidoista päätellen asutus on tullut Humppilaan idästä.[10] On myös mahdollista, että lännestä tulleet naapurit ovat pitäneet Humppilaa takamaanaan ja antaneet sille sen nykyisen nimen. Humppila on kuulunut alueellisesti Hämeen linnalääniin jo keskiajalla. Sen sijaan Humppilan rajoja koskettelevat Loimaan (Ypäjän), Metsämaan ja Punkalaitumenkin alueet luettiin kuuluviksi Kokemäenkartanon linnalääniin.
Rautateiden rakentaminen vilkastutti pitkään takamaana olleen Humppilan elämää 1800-luvun lopulla. Kunnan läpi kulkeva Turku–Toijala-rata avattiin 1876 ja pääasiassa Forssan teollisuutta varten rakennettu Humppilan–Forssan kapearaiteinen rata aivan 1800-luvun viimeisinä vuosina. Helsingin–Porin ja Turun–Tampereen valtateiden valmistuminen 1960- ja 1970-luvulla vähensi nopeasti kapearaiteisen liikennettä ja se purettiin tarpeettomana Humppilan alueelta 1970-luvulla. Sittemmin rata on avattu uudelleen Jokioisten museorautatien nimellä välillä Humppila–Jokioinen.
Humppilan tunnetuin kartano on Venäjän kartano, josta vanhin tieto on jo vuodelta 1532. Kartanon uusklassismia edustava päärakennus on vuodelta 1855. Humppilan alueelle ulottui aikanaan myös laaja Jokioisten kartano, johon suuri osa kunnasta aikanaan kuului. Kartano oli aikanaan maa-alaltaan maamme suurin. Nykyään sen tiloissa toimii Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Kartanon mukaan Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kuntien alueesta käytetään vieläkin nimitystä Jokilääni, joka esiintyy muun muassa alueen kansalaisopiston ja metsänhoitoyhdistyksen nimissä.
Liikenne ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppila sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa Tampereen ja Turun puolessavälissä, Turusta Tampereelle johtavan Valtatie 9:n ja Helsingistä Poriin vievän Valtatie 2:n risteyskohdassa. Kunnan läpi kulkee myös Turku–Toijala-rata, ja Humppilan rautatieasemalla pysähtyvät Tampereen ja Turun väliä kulkevat junat.
Nähtävyyksiä Humppilassa ovat Valtatie 2:n varteen rakennettu Humppilan lasitehdas, jonka ympärille on muodostunut laaja kauppakeskusalue, sekä Humppilan Rautatieaseman ja Jokioisten välillä liikennöivä Jokioisten museorautatie. Vuonna 1921 valmistuneen Humppilan kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck.
Heljä Liukko-Sundströmillä on vuodesta 2005 lähtien ollut Humppilassa Atelje Heljä.[11]
Etäisyyksiä Humppilasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forssa 15 km
- Helsinki 130 km
- Huittinen 45 km
- Hämeenlinna 70 km
- Loimaa 20 km
- Pori 105 km
- Tampere 75 km
- Turku 85 km
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Humppilan asukasluku on tällä hetkellä 2 096 henkilöä.[2] Väestö vähentyi vuosina 1950–1980 tuhannella asukkaalla. Muiden maalaiskuntien tapaan Humppilassa väestökato koetteli erityisesti haja-asutusalueita. Viimeisten vuosikymmenten aikana väestönkato on hidastunut. Sen sijaan kunnan ainoan taajaman, kirkonkylän-asemanseudun, asukasmäärä on kasvanut. Tällä hetkellä keskuksen väkiluku on noin 1 500 asukasta.
Humppilan väestö on jakaantunut melko tyypilliseen eteläsuomalaisen viljelysalueen tapaan. Laajat tasaiset savialueet on raivattu pelloksi ja asutus sijaitsee niiden laidoilla harju- ja moreenialueilla. Kulkuyhteydet ovat ohjanneet asutusta, ja varsinkin vanhat maantiet ovat saaneet asutusta varsilleen. Myös uudemmat valtatiet ovat viime vuosina saaneet varsinkin liike- ja teollisuustilaa laidoilleen. Rautatien vaikutus näkyy niin, että aseman ympäristöön on syntynyt paljon asutusta ja aikanaan myös kunnan keskusta sijaitsi siellä. Nykyään keskusta sijaitsee kauempana harjun juurella paikallisteiden risteyksessä, mutta on hiljalleen siirtymässä kohti valtatietä 2 ja sen varrella olevaa lasitehdasta. Tälle alueelle on viime vuosina rakennettu uutta liiketilaa ja siellä on avattu mm. lasitehtaan ostoskeskus. Uusia asuin- ja liikealueita on kaavoitettu lähinnä kirkonkylän pohjoisosiin.
Humppilan alueen ikärakenne on painottunut keski-ikäisiin ja sitä vanhempiinlähde?. Humppila on kärsinyt nuorten ikäluokkien muutosta, mutta kunta on yrittänyt hillitä työikäisen väestön muuttohaluja panostamalla koulutukseen ja päivähoitoon. Humppilan kunnassa on kaksi perusopetusta antavaa koulua. Kirkonkulman koululla opiskelevat vuosiluokat 1-6 ja Humppilan yläasteella vuosiluokat 7-9. Molemmat koulut sijaitsevat kunnan keskustaajamassa. Kirkonkulman koulu valmistui vuonna 1986 ja Humppilan yläaste valmistui vuonna 2000. Lähimmät jatkokoulutusmahdollisuudet löytyvät pääasiassa Forssan ja Loimaan kaupungeista. Viime vuosina kunta on myös panostanut voimakkaasti yritystoiminnan tukemiseen ja on myös rakentanut useita asuntoja myytäväksi. Erilaisilla toimilla on saatukin uusia työpaikkoja ja asukkaita.
Humppilan väestö on kokenut viime vuosikymmeninä voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen. Maa- ja metsätalouden merkitys on vähentynyt ja teollisuuden ja rakennustoiminnan kasvanut. Erityisesti 1970-luvulla Humppila teollistui nopeasti, ja teollisuus- ja rakennustoiminta nousi kunnan pääelinkeinoksilähde?. Teollistuminen sai vauhtia, kun liikenneolot kohentuivat Helsingistä Poriin ja Turusta Tampereelle johtavien pääteiden valmistuttua. Palvelualat ovat sittemmin nousseet merkittävimmäksi työllistäjäksi. Palvelualan tärkeimmät työnantajat ovat kunta ja erilaiset kauppaliikkeet. Kunnan tärkeimmät palvelut ovat keskittyneet kirkonkylään.
Kunnan alueella on noin 300 kesämökkiä.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Humppilassa oli 2 290 asukasta, joista 1 374 asui taajamassa, 905 haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Humppilan taajama-aste on 60,3 %.[13] Kunnassa on vain yksi taajama, Humppilan asemanseutu.[14]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 aluejaon mukaan Humppilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Humppilan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[16]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maisemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan maisemaa hallitsevat laajat viljelyaukeat, kunnan reuna-alueilla metsäiset mäkiseudut sekä kuntaa kaakkois-luoteissuunnassa halkova harjujakso. Laajoja, tasaisia savikoita on etenkin kunnan keskiosassa. Savikkoaluetta ympäröivät lounaassa ja luoteessa metsäiset moreeniselänteet, ja moreenia on myös peltoja pirstovilla kumpareilla. Laajin yhtenäinen metsäalue on kunnan koillisosassa. Merkittävimmät suot ovat turvetuotantoon otettu Kaitasuo, luonnonsuojelullisesti arvokas Rautasuo ja Koivistonsuo kunnan keskustan tuntumassa.
Humppilan maisemallinen selkäranka on kunnan kahtia jakava harjujakso. Huhtaan, kirkonkylän, Venäjän ja Murron kautta kulkeva harjujakso on tärkeä soranottoalue sekä pohjaveden keräytymisalue. Myös harjun virkistyskäyttö on lisääntymässä. Harjujaksoa on kuitenkin koko matkaltaan monin paikoin maisemallisesti pahoin tuhottu liiallisella soranotolla.
Kallioperä ja korkeussuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kallioperä on etelässä amfiboliittia, kunnan keskiosissa erilaisia graniitteja ja pohjoisessa lähinnä granodioriittialähde?. Useissa paikoissa on murroslinjoja. Humppilan korkein kohta on naapurikunnan Urjalan rajalla 155 metriälähde? merenpinnan yläpuolella. Maisemallisesti huomattavampi korkea muodostuma on kunnan länsiosassa oleva Rautavuori, jonka korkeus merenpinnasta on 141,0 metriä[17]. Rautavuoren huippu kohoaa noin 40 metriä ympäröiviä peltoja korkeammalle[17].
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaisen Köppenin ilmastoluokittelun mukaan Humppilan alue kuuluu lumimetsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen alueeseen, jossa kylmimmän kuukauden keskilämpötila on alle –3 °C ja lämpimimmän yli 10 °Clähde?. Humppilan kunnan ilmastoa kuvaavat hyvin naapurikunnan Jokioisten alueella olevan sääaseman havainnot, jotka perustuvat kuukausittaisiin keskiarvoihin 30 vuoden ajalta. Niistä näkee, että heinäkuu on keskimääräisesti lämpimin kuukausi ja helmikuu kylmin. Tämä on tyypillistä koko Suomelle. Sademäärät ovat suurimmat heinä-elokuussa ja pienimmät helmi-maaliskuussa. Sademäärien ja lämpötilojen korrelaatio on suuri.
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan kasvillisuus on havupuuvaltaista.[18] Metsätyyppinä vallitsevat mäntyiset moreenikankaat. Kuusta kasvaa hieman kosteammilla paikoilla. Suoalueilla mänty on valitseva puulaji. Lehtoja on asutuksen tuntumassa ja peltojen laidoilla. Savialueet on otettu lähes kokonaan viljelykseen, mutta mäkisimmät ja kallioisimmat alueet on jätetty metsäksi. Soita on kuivatettu ja raivattu pelloiksi, ja nykyisin lähes kaikki Humppilan alueen suot on ojitettu.
Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan kunta kuuluu kokonaisuudessaan Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen valuma-alueeseen. Suurin joki on Forssan Koijärveltä alkava, Loimaan Alastarolla Loimijokeen laskeva Koenjoki, johon vedet virtaavat kunnan keski- ja lounaisosista. Kaakkoisosan vedet virtaavat etelään Jokioisiin, jossa ne laskevat Loimijoen sivujokeen Jänhijokeen. Kunnan pohjoisimmasta osasta vedet virtaavat pohjoiseen Punkalaitumenjokeen, joka yhtyy Loimijokeen Huittisissa.
Humppilan ainoa merkittävä järvi on Koenjokeen laskeva Kiipunjärvi, joka sijaitsee kunnan eteläosassa osin Jokioisten puolella. Järvi on melko pahoin rehevöitynyt ja madaltunut. Koenjoen laajentumana on kunnan länsiosassa aikanaan ollut matala Rautajärvi, joka kuivatettiin pelloksi 1960-luvulla. Järviä merkittävämpiä kunnassa ovat harjualueille syntyneet lammet, jotka ovat usein syviä. Tällainen on kunnan keskustassa Koivistonlammi, jonka syvyys on peräti 30 metriälähde?. Koivistonlammilla sijaitsee kunnan tärkein yleinen uimaranta.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtaa, Humppila, Koivisto, Murto, Taipale, Venäjä.
Koulut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilassa on kaksi perusopetusta antavaa koulua: Kirkonkulman koulu ja Humppilan yläaste.[19]
Kirkonkulman koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan ensimmäinen kansakoulu, Kirkonkulman koulu, rakennettiin vuonna 1881.
Vuonna 1925 Humppilaan astui voimaan oppivelvollisuuslaki ja myös koulujen piirijako. Piirijaot olivat Huhtaan, Venäjänkankaan, Kirkonkulman, Kojenkulman, Murron, Myllynkulman ja Taipaleen koulut. Koulut toimivat 1970-luvulle asti, jonka jälkeen niitä alettiin lakkauttaa. Viimeisimpänä lakkautettiin vuonna 2000 Venäjänkankaan koulu. Uusi Kirkonkulman koulu valmistui vuonna 1986, ja se sijaitsee osoitteessa Koivistontie 22.[20]
Tunnettuja humppilalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaino Haapanen (1911–1986), kansanedustaja
- Risto Jalo (s. 1962), jääkiekkoilija
- Aleksi Kaatrasalo (s. 1990), lentopalloilija
- Kaarlo Lehtonen (1920–1977), Mannerheim-ristin ritari nro 76
- Armas Puolimatka (1918–1989), rakennusyrittäjä ja vuorineuvos
- Tero Suominen (s. 1971), jalkapalloilija
- Kauko Tuomala (1918–1944), Mannerheim-ristin ritari nro 134
- Hans Wind (1919–1995), kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari nro 116
- Viljo Laakso (1895–1950), Mannerheim-ristin ritari nro 191
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Humppilan murre kuuluu Tammelan alaryhmään.[21]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Humppilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla prässisyltty ja limppivelli.[22]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.11.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Humppila Oikeusministeriö. Viitattu 5.11.2021.
- ↑ Tiina Kokko, Sini Ojanperä, Humppilan kunnanjohtaja irtisanottiin, mutta kunta vaikenee syistä, Yle.fi uutiset 20.8.2024, viitattu 20.8.2024
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ a b c Humppilan kunta: Tietoa kunnasta
- ↑ Atelje Heljä 10 vuotta tänä kesänä!! Heljä Liukko-Sundström, Heljä Oy. Viitattu 22.3.2016.[vanhentunut linkki]
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.12.2017.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ a b Kansalaisen karttapaikka (N 67.57267 E 30.0033)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2113 02 Humppila. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990.
- ↑ Humppilan sivistystoimi peda.net. Viitattu 6.5.2017.
- ↑ Lahtonen Unto O.: Humppila, Muutoksen vuodet 1917-1945. Humppila: Humppilan kunta, 2006. ISBN 952-92-0552-X
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.