Hermes Linnapuomi
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: lähteeksi merkityssä ansioluettelossa ei varmaankaan ole sukulaisia, ei ehkä suurinta osaa muistakaan tiedoista. |
Harry Hermes Linnapuomi, ent. Lindbohm (18. joulukuuta 1902 Pirkkala – 19. joulukuuta 1972 Kerava) osallistui Suomen talvisotaan komentajana 1939–1940 sekä jatkosotaan II Patteriston Kenttätykistörykmentti 3:n (II/KTR 3) komentajana 1941–1944.
Perhe ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnapuomin vanhemmat olivat asemapäällikkö Ernst Wilhelm Lindbohm ja Inkeri Augusta o.s. Tefke. Ylioppilaaksi hän pääsi Mikkelin suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1924. Hän otti jo 15-vuotiaana koulupoikana osaa sisällissotaan Savon rintamalla Savitaipaleella 25. maaliskuuta – 18. toukokuuta 1918. Koulun jälkeen hän suoritti varusmiespalvelun sekä RUK:n 1924–1925 ja kävi Kadettikoulun 1925–1927. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1931 Lilly Gunilla Westerlingin kanssa. Heille syntyivät lapset Eija-Liisa (s. 1933), Riitta-Liisa (1935–2019) Marja-Liisa (s. 1938) ja Eeva-Liisa (s. 1944).
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]RUK:n Linnapuomi suoritti 8. marraskuuta 1924 – 5. tammikuuta 1925 ja ylennettiin reservin vänrikiksi 26. syyskuuta 1925. Hän kävi Kadettikoulun 19. lokakuuta 1925 – 16. toukokuuta 1927 ja nimitettiin vänrikiksi 16. toukokuuta 1927. Hän suoritti Kenttätykistön ampumakoulutuskurssin ja Taistelukoulun luutnanttikurssin sekä useita erikoiskursseja. Seuraavat ylennykset olivat luutnantiksi 27. maaliskuuta 1929, kapteeniksi 14. lokakuuta 1933, majuriksi 29. marraskuuta 1940 ja everstiluutnantiksi 31. elokuuta 1943. Sodissa hän palveli vuosina 1939–1940 Karjalankannaksella ja 1941–1944 Karjalankannaksella, Syvärillä ja Pohjois-Suomessa.
Palvelusura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varusmiespalvelun Linnapuomi suoritti Savon Jääkärirykmentissä ja Rannikkotykistörykmentti 3:ssa vuosina 1924–1925. Valmistuttuaan upseeriksi Kadettikoulusta 1927 hän palveli nuorempana upseerina Kenttätykistörykmentti 2:ssa sekä Ilmatorjuntapatteristossa Viipurissa 1927–1932. Siirrettiin omasta pyynnöstään Suojeluskuntajärjestöön ja nimitettiin Viipurin suojeluskuntapiirin Ylä-Vuoksen alueen aluepäälliköksi Ensoon 1932–1939. Talvisodan ja välirauhan aikana hän toimi I/KTR 2/:n komentajana, I Psto/2.Pr:n komentajana ja Psto/2.Pr:n patteristoupseerina 1939–1941, jatkosodan aikana II/KTR 3:n komentajana (Puomin Pojat) sekä KTR 7:n rykmenttiupseerina 1941–1944. Sotien jälkeen hän oli Keskusvarikko 5:n päällikkönä Lievestuoreella (Kelkkamäki) 1944–1946 ja komentajana II/KTR 1:ssä Ylämyllyllä 1946–1947. Linnapuomi sai omasta pyynnöstään eron puolustuslaitoksen everstiluutnantin virasta 6. toukokuuta 1947.
Puolustusvoimien jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erottuaan Puolustusvoimista hän toimi Täry Oy:n kaupallisena johtajana Savonlinnassa 1947–1948, voimistelun ja luonnontieteiden opettajana Parikkalan yhteiskoulussa 1948–1951, Mannerheim-liiton Karjalan piirin toiminnanjohtajana Joensuussa 1952–1958, Oy Vuoksenniska Ab:n arkistonhoitajana ja varastotarkastajana Imatralla 1959–1960 ja Leipomo Oy Buttenhoffin isännöitsijänä Imatralla 1961–1967. Jäätyään eläkkeelle vuonna 1967 hän muutti vaimonsa Lillyn kanssa Keravalle, jossa hän asui kuolemaansa saakka. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat urheilukalastus ja metsästys sekä musiikki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ansioluettelo/Kenttätykistörykmentti 1/26.3.1947tarvitaan parempi lähde