Herätyskello

Herätyskello on kello, jonka voi asettaa antamaan hälytyksen määriteltynä kellonaikana. Hälytys voi olla äänimerkki, radion avautuminen tai valon syttyminen.

Matkapuhelimissakin on useimmiten herätyskello-ominaisuus. Myös pistorasioiden ajastimia on käytetty herätyskelloina; esimerkiksi radion kytkeytyminen voidaan siitä ajastaa päälle haluttuna aikana.

Valolla herättävä herätyskello eli sarastusvalo tai kajastusvalo jäljittelee auringonnousua. Sen valo voimistuu esimerkiksi 20 minuutin aikana, kunnes se herättää nukkujan usein jopa ilman äänimerkkiä. Sarastusvaloa voi käyttää myös tavallisena lamppuna.^[1]

Älykäs herätyskello tarkkailee nukkujan liikkeitä ja herättää ihmisen juuri silloin, kun hän on jo valmiiksi lähes hereillä. Aikuisella univaiheet toistuvat läpi yön noin puolentoista tunnin sykleissä. Kun ihminen herätetään kevyen univaiheen aikana, hän herää pirteämpänä kuin syvän unen aikana herätessään, jolloin aivokuoren toiminta on hitaimmillaan.^[2]

Herätyskellossa on hälytyksen katkaisunappi sekä torkkutoiminto, joka toistaa hälytyksen tietyn ajan kuluttua, jos nukkuja haluaa jatkaa nukkumista vielä hetken.

Mekaaniset herätyskellot ovat perinteisesti saaneet voimansa vieteristä. Nykyisin herätyskellot toimivat lähes poikkeuksetta verkkovirralla tai paristojen sähkövirralla. Paristokäyttöisen kellon huono ominaisuus on mahdollinen pariston tyhjeneminen yöllä ennen hälytystä. Virran loppumisvaaraa vähenee, jos kello käy verkkovirralla. Silloinkin mahdollinen sähkökatkos siirtää todellista herätysaikaa tai estävät sen. Käytännössä lähes varma toiminta saadaan käyttämällä yhdessä akkua ja verkkovirtaa. Myös jos kelloja on kaksi, on kumpienkin pettäminen samana aamuna hyvin epätodennäköistä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herätyskello Wikimedia Commonsissa