Heisei-kausi
Heisei-kausi (jap. 平成) on Japanissa vuodesta 1989 vuoteen 2019 kestänyt aikakausi (gengō). Heisei-kausi alkoi ja sitä edeltänyt Shōwa-kausi päättyi 8. tammikuuta 1989 keisari Hirohiton kuoltua. Uudeksi keisariksi nousi hänen poikansa Akihito, jonka valtakauden ensimmäinen vuosi vastaa Heisein vuotta 1. Samalla edesmenneelle keisarille annettiin postuumi nimi Shōwa. Heisei-kauden jälkeen 1.5.2019 alkoi keisari Naruhiton Reiwa-kausi (令和).
Vuonna 1976 säädetyn aikakausinimiä koskevan lain mukaisesti uuden aikakausinimen valitsi Japanin hallitus, ei keisari. Nimi Heisei perustuu kahteen kiinalaisen kirjallisuuden klassikkoteokseen, Shiji ja Shujing. Inspiraationa toimivat Shijin lause uchi tairaka ni soto naru (内平かに外成る) ja Shujingin lause chi tairaka ni ten naru (地平かに天成る); molemmissa lauseissa käytetään aikakausinimen molempia kirjoitusmerkkejä. Nimen voi ajatella tarkoittavan ”rauhaa kaikkialla”, niin sisällä (内) ja ulkona (外) kuin maan päällä (地) ja taivaassa (天).[1][2]
Heisei-kauden tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vuosi 1989 oli yksi Japanin talouden kaikkien aikojen suurimmista kasvuvuosista. Vahvan jenin ja Yhdysvaltain dollaria vastaan edullisen vaihtokurssin avulla Japanin pankki pystyi pitämään korkotason alhaisena, mikä aiheutti suuren investointibuumin. Tokion kiinteistöhinnat nousivat vuoden aikana 60 prosentilla. Hieman ennen uudenvuodenpäivää Nikkei 225 -indeksi saavutti kaikkien aikojen huippuarvonsa, 39 000. Vuoteen 1991 mennessä se oli pudonnut 15 000:een, ja Japanin kuplatalous oli puhjennut. 1990-luvun alusta lähtien maa oli pitkään talouslamassa.
Vuoden 1988 Recruit-skandaali oli jo heikentänyt kansan luottamusta Japania 38 vuotta hallinneeseen liberaalidemokraattiseen puolueeseen. Niinpä vuoden 1993 vaaleissa LPD:n voitti Morihiro Hosokawan johtama koalitio. Koalitio kuitenkin hajosi, sillä siihen kuuluvat puolueet olivat liittoutuneet lähinnä kaatamaan LDP:n, eikä niillä ollut juurikaan yhteisiä poliittisia kantoja. LDP palasi hallitusvastuuseen vuonna 1996. Vuonna 1995 Kōbessa oli suuri maanjäristys, ja samana vuonna Korkein totuus -kultti teki terrori-iskun Tokion metroon sariinikaasulla.
Heisei-kaudella Japani on palannut maailmankartalle sotilasmahtina. Vuonna 1991 Japani lupasi miljardeja dollareita Persianlahden sodan tukemiseen, mutta perustuslaki esti sen osallistumisen itse sotaan. Iran kritisoi Japania vain rahan syytämisestä. Alueelle lähetettiin sodan jälkeen miinanraivaajia auttamaan jälleenrakennustyössä. Toisen hyökkäyksen Irakiin alettua vuonna 2003 pääministeri Jun’ichirō Koizumin hallitus hyväksyi 1 000 Japanin itsepuolustusvoimien sotilaan lähettämisen Irakiin auttamaan maan jälleenrakentamisessa, mikä oli Japanin suurin ilman YK:n valtuutusta ulkomailla tapahtunut sotilasoperaatio sitten toisen maailmansodan. Joukot lähetettiin vuonna 2004.
Vuonna 1998 Japani järjesti talviolympialaiset Naganossa ja vuonna 2002 yhdessä Etelä-Korean kanssa jalkapallon maailmanmestaruuskisat. 23. syyskuuta 2004 maanjäristykset Niigatan prefektuurissa Hokurikun alueella tappoivat 32 henkeä ja satoja loukkaantui.
Vuonna 2011 Japanin länsipuolella oli maanjäristys jota seurasi tsunami. Yli 15 000 ihmistä kuoli. Tsunami aiheutti tuhoa Fukushiman ydinvoimalalle. Japani on arvioinut onnettomuuden vakavuuden INES-asteikolla luokkaan 7, mihin laitetaan kaikkein vakavimmat onnettomuudet. Samassa luokassa on vain Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kawashima, Shin: The Historical Background of How Japan Chooses Its Era Names Nippon Communications Foundation. Viitattu 3.9.2017.
- ↑ 「明治」の由来は何ですか？ 明治神宮. Arkistoitu 19.4.2019. Viitattu 3.9.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heisei-kausi Wikimedia Commonsissa
