Heinolan seminaari
Heinolan seminaari oli vuonna 1899 Heinolaan perustettu opettajaseminaari, josta valmistui alkujaan naisopettajia. Se perustettiin Mikael Soinisen johdolla. Ensimmäiset 35 opettajaa valmistuivat 1903.[1][2]
Seminaarin paikaksi valittiin Heinola, joka pienenä syrjäisenä paikkakuntana katsottiin sopivan rauhalliseksi seminaaria varten. Seminaarin toiminta alkoi elokuussa 1899 alakansakoulun tiloissa ja siirtyi valmistuneeseen päärakennukseen 1901. Sotien jälkeen mukaan tuli myös miesopettajien koulutus.[2]
Seminaarialue sijaitsee Perspektiivin eli Heinolan maaherranpuiston päässä. 1800–1900-luvun vaihteen tienoilla rakennettuun suojeltuun yliarkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi johtajan asuinrakennus ja talousrakennuksia. Alueella on lisäksi uudempia rakennuksia, kuten funktionalistinen uusi seminaarirakennus (1939), jonka on suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti Selim Savonius, arkkitehti T. Salervon suunnittelema oppilasruokala (1931) ja Bertel Saarnion suunnittelema 1957 valmistunut harjoituskoulu. Kokonaisuuteen kuuluu 1800-luvun loppupuolella rakennettu nykyisin musiikkiopiston käytössä oleva kortteli, jossa alkujaan toimi seminaarin harjoituskoulu.[3] Suunnitelmat vihannestarhoille ja puutarhoille laati puutarhuri M. G. Stenius 1902[2].
Seminaarin toiminta päättyi, kun opettajankoulutus siirtyi yliopistojen vastuulle[3]. Viimeiset opettajat valmistuivat Heinolasta 1972, jolloin seminaarista oli valmistunut 3 554 kansakoulunopettajaa. Sen jälkeen tiloissa toimi 1972–1998 kouluhallituksen kurssikeskus opettajien jatkokoulutusta varten. Kurssikeskukselle valmistui 1979 punatiilinen asuntola. Tiloissa toimi 1998–2010 opetusalan koulutuskeskus Opeko, ja sitten Educode Oy vuoden 2013 alkuun.[2] Sen jälkeen tilat osti kiinalaistaustainen Fin-China Business Center, jonka tarkoituksena oli järjestää terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta, mutta toiminta ei käynnistynyt, ja rakennukset jäivät tyhjilleen. Syksyllä 2019 ely-keskus on edellyttänyt, että kylmilleen jätettyihin rakennuksiin tulee lämmitys.[4]
Kouluperinne Heinolan seminaarin alueella jatkuu. Heinolan seminaarin vuonna 1939 valmistuneen uuden päärakennuksen länsipuolella sijainneesta korttelista (Maaherrankatu 13) purettiin 1950-luvulta peräisin ollut Seminaarin koulu. Tilalle rakennettiin vuosina 2019–2021 arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelema uudisrakennus Heinolan lukiolle. Lukio-opetus aloitettiin uudisrakennuksessa syyslukukaudella 2021.[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jenni Nurminen: Heinolan seminaarin esikoiset 2008. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.11.2019.
- ↑ a b c d Heinolan seminaari. Rakennushistoriallinen selvitys 2013. Ark-byroo. Arkistoitu 15.8.2019. Viitattu 1.11.2019.
- ↑ a b Heinolan seminaari Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 1.11.2019.
- ↑ Janne Ahjopalo: Kiinalaisfirma jätti arvorakennukset kylmilleen yle.fi, uutiset. 1.11.2019. Viitattu 1.11.2019.
- ↑ Heinolan lukio. Arkkitehtuurikutsukilpailu 15.3.2017-15.6.2017. Arvostelupöytäkirja (pdf) 2017. Heinolan kaupunki, heinola.fi. Viitattu 31.1.2021.[vanhentunut linkki]
- ↑ Notski – uusi lukio ja koko kaupungin kampus Heinolan kaupunki, heinola.fi. Arkistoitu 4.12.2022. Viitattu 31.1.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinolan seminaari 1899–1909: 10-vuotiskertomus, 1909
- Yrjö Paalanen, Hilkka Ahomäki, Matilda Sirkkola (toim.): Heinolan seminaari 1899–1949. Muistojulkaisu. Valistus, 1949
- Heinolan seminaari 1899–1972, Heinolan seminaarin seniorit r.y., 1972
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinolan seminaari Wikimedia Commonsissa
