Harjumaa
| Harjumaa Harju maakond |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Viro |
| Kuntia | 16 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tallinna |
| – Maaherra | Ülle Rajasalu |
| Pinta-ala | 4 326,70[1] km² |
| Väkiluku (1.1.2018) | 610 468[1] (1.) |
| – väestötiheys | 141 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | EE-37 |
| Harju maavalitsus | |
Harjumaa eli Harjun maakunta (vir. Harju maakond) on pohjoisin Viron maakunnista. Maakunnan pääkaupunki on Tallinna, joka on myös koko Viron pääkaupunki.
Harjumaan pinta-ala on 4 326,70 km² ja väkiluku 610 468 henkilöä (1.1.2018). Harjumaa on Viron runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta. Lähes puolet (45 %) Viron väestä asuu Harjumaalla.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunnan tärkeimpiä perinteisiä elinkeinoja ovat maatalous, kalastus ja kalanjalostus. Teollisuus työllistää paperi-, rakennusaine-, huonekalu-, panimo- ja elintarvikealoilla. Nykyisin myös matkailu sekä muut palvelualat työllistävät.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunnan luonto käsittää rannikkoalangon ja liuskekivilaakion. Luonteenomaista maisemalle on klintti, joka muodostaa korkeita rantatörmiä. Maakunnassa on 34 Itämereen laskevaa jokea, joissa on myös Viron suurimmat putoukset (Keila, Jägala). Alueella on myös järviä, kuten Ülemisten, Kahalan ja Harkun järvet. Jääkausi on muovannut karsti-ilmiöitä, siirtolohkareita, kauniita rantoja, joissa on säilynyt aarniometsiä ja hakakatajikkoja. Maakunnan korkein kohta on Voosen vuori (100 m).
Kaupungit ja kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen Harjumaa koostuu 16 kunnasta, joista neljä on kaupunkeja:[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2011 Harjumaalla oli 552 927 asukasta, joista 341 121 (61,7 %) oli virolaisia, 173 194 (31,3 %) venäläisiä ja 37 742 (6,8 %) muita kansallisuuksia.[2]
Hallinto ja politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtiollisissa vaaleissa Harjumaa on jaettu neljään vaalipiiriin, joista valitaan yhteensä 43 kansanedustajaa 101-jäseniseen riigikoguun: Tallinna on jaettu kolmeen vaalipiiriin (vaalipiirit 1–3). Muu osa Harjumaasta muodostaa yhdessä Raplamaan kanssa vaalipiirin numero 4 (valimisringkond nr 4).[3][4]
-
Kiviloon kartano Raasikussa.
-
Laitsen kartano Sauen kunnassa.
-
Kosen kirkko.
-
Jägalan vesiputous Jägala jõessa.
-
Muugan satama Tallinnan itäpuolella Suomenlahden rannikolla.
-
Ilmakuva Vembu-Tembumaa -huvipuistosta Sakun kunnassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 21.4.2018. (viroksi)
- ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
- ↑ Mandaatide jaotamine XIII Riigikogu valimistel (Kansanedustajien määrät vaalipiireittäin vuoden 2015 riigikogun vaaleissa) 27.11.2014. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 21.4.2018. (viroksi)
- ↑ Riigikogu valimise seadus (Viron vaalilaki) 12.6.2002. Vabariigi Valimiskomisjon. Viitattu 21.4.2018. (viroksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harjumaa Wikimedia Commonsissa
| Kaupungit (linn) (4) |  | |
|---|---|---|
| Kunnat (vald) (12) | ||
| Epäitsenäiset kaupungit (linn, asustusüksus) (3) | ||
| Kauppalat (alev) (2) | ||
| Pienkauppalat (alevik) (34) |
| |
| Entiset kaupungit ja kunnat (10) | ||
