Haviseva
Haviseva on Kangasalla valtatien 9 ja Tampere–Haapamäki-radan varressa sijaitseva noin 300–500 asukkaan kylä, joka jakaa rajan Suinulan, Lihasulan, Ansiolahden ja Toosilan kanssa. Havisevaa kuvaillaan myös Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla-laulussa. Haviseva on myös laulun kotipaikka.
Havisevalla on yksi suurempi asuinalue nimeltään Mäkikylä. Suurin osa Havisevan asukkaista asuu Mäkikylässä ja Havisevantien varrella. Haviseva jakaa postinumeron 36120 Suinulan kanssa.
Havisevalle liikennöi TKL:n linja 46, joka menee Kangasalan kirkolle arkisin noin puolentoista tunnin välein.
Havisevalla on 100 oppilaan koulu, jonka oppilaat ovat Havisevan, Suinulan, Lihasulan, Ruutanan ja Suinulan alueelta. Koululla on kesäisin hiekkapintainen jalkapallokenttä ja talvisin Harjulan Hallan ylläpitämä luistelukenttä sekä kaukalo. Havisevalla on muun mussa uimaranta, Haralanharjun näkötorni, rautatieliikennepaikka, useita maatiloita ja peltoja.
Rajat Suinulan ja Lihasulan kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suinulan ja Havisevan rajan sijainnista ei voida olla varmoja, koska kaupungilta ei ole saatu mitään tarkennusta rajan sijainnista.
Arvioidaan, että raja kulkisi suunnilleen Havisevan rukoushuoneelta noin 50 metriä länteen suunnilleen Kulkien Haralanharjun näkötornin kautta kohti Ansiolahden, Toosilan ja Mustoon rajaa samalla rajautuen Kurkiluodosta Vesijärveen Haralan läheisyyteen. Lihasulaan katsoessa raja menee suunnilleen Liinalantien kohdalle. Pohjoisessa rajaudutaan ylitetään valtatie 9, jonka pohjoispuolella sijaitseva Havisevanjärvi kuuluu suureksi osaksi Havisevaan. Ysitien pohjoispuolella rajaudutaan myös Onkijärven ja Havialaan. Luoteessa raja kulkee Mustijärventien, Sireenipolun ja Havisevantien risteyksen läheisyydestä lähellä Suinulan Rautatieasemaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1540-luvun maakirjoissa Haralan, Antilan, Uotilan, Nikkilän, Paavolan ja Pietilän kantatilat muodostivat nykyisen Havisevan kylän. Harala sijaitsee Havisevanlahden eteläpuolella, Uotila Havisevanlahden länsipuolella, Nikkilä Siitamantien pohjoispuolella, Antila Mäkikylästä itään sekä Paavola ja Pietilä lähempänä Lihasulan rajaa. Vanha kylä sijaitsi Havisevanlahden rannasta kohti Antilan taloa olevassa mäenrinteessä.[1]
Vuonna 1918 Sisällissodassa Havisevan naapurikylässä Suinulassa tapahtui joukkoteloitus, jonka seurauksena Suinulaan on pystytetty muistomerkki tapahtuneesta. Punaisten suunnitelma oli myös räjäyttää Ruutanasta Tampere-Haapamäki raide, joka kulki Havisevan kautta.
Urheilukulttuuri Havisevalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Havisevalla on ollut aina vahva urheilukulttuuri. Vuonna 1927 Havisevalla järjestettiin ensimmäisiä Ampuma- juoksu- ja hiihtokilpailuja. Tuolloin kilpailut järjestettiin Perälän kentällä Itä-Havisevalla ja aseman lastausalueella. 1930-luvulla Kangasalan Kisa perusti alajaoston Suinulan ja Havisevan alueelle. Vain 2 vuotta myöhemmin Havisevalle perustettiin Voimistelu- ja urheiluseura Riento.
Vuonna 1937 Kangasalan Kisan Suinulan ja Havisevan alajaosto itsenäistyi, ja syntyi vielä nykypäivänäkin olemassa oleva Harjulan Halla ry. Harjulan Halla on nykyisin suurin Havisevalainen urheiluseura, jonka pääasialliset toimintapaikat ovat Havisevan koulu ja Suinulan urheilukenttä.
2023 Havisevalle perustettiin jalkapallo ja jääkiekkoseura Harjulan Pojat. Seuran kotipaikka on Havisevan koulu, ja sen tarkoituksena on lisätä nuorten välistä kyläurheilua etenkin Kangasalla. Seura ei vielä toistaiseksi ole rekisteröitynyt yhdistys.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- II osa Kulttuuriympäristöjen nykytilanne (PDF, s. 17–19)
- https://Harjulanhalla.fi Harjulan Hallan historiaa
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Havisevan historiaa sivu 17 kangasala.fi.
- ↑ Harjulanpojat historia