Honne ja tatemae

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Honne ja tatemae (jap. 本音と建て前) ovat japaninkieliset termit henkilön aidoille, sisäisille ajatuksille ja mielipiteille (honne) ja toisaalta miellyttävän sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi ilmaistuille ajatuksille ja mielipiteille (tatemae). Japanilainen yhteiskunta arvostaa sopusointuista ja mahdollisuuksien mukaan konfliktitonta kanssakäymistä muiden kanssa. Tästä johtunee, että yleisen sovun säilyttämiseksi, kasvojen menetyksen ehkäisemiseksi ja toisten nolostuttamisen välttämiseksi harmoniaa edistävälle käytökselle on kehittynyt oma termi, tatemae (kirj. eteen rakennettu).

Japani ei suinkaan ole ainoa kulttuuri, jossa vastaavaa esiintyy, mutta harmonisen kanssakäynnin edesauttaminen lienee siellä luontevampaa ja mahdollisesti hienovaraisempaa kuin monissa läntisissä maissa, koska Japanissa omien tunteiden ja aikomusten vähäistä ilmaisua pidetään hyveenä. Toisinaan kulttuuriin tutustumattomat pitävät honnen ja tatemaen käsitteitä hämmentävinä tai kaksinaamaisina, vaikka tarkoitus on lähinnä suojella kaikkien osapuolten arvokkuutta ja tunteita. Esimerkiksi jos ruoka-aika koittaa vierailun kestäessä, emäntä saattaa pyytää vierailijaa syömään yhdessä perheen kanssa. Todennäköisesti tarkoitus on kuitenkin hienovaraisesti ilmaista vieraalle, että emännän puolesta nyt olisi sopiva hetki vieraan lähteä. Sosiaalisesti hyväksyttävä vastaus olisikin siis kieltäytyä kohteliaasti, lähteä kotiin ja antaa perheen aterioida keskenään.

Oman lähipiirin kanssa kommunikoidessa saa ja pitääkin ilmaista honnen mukaisia aitoja ajatuksia ja aikeita, kun taas vieraampien kanssa keskustellessa ja julkisissa tilanteissa, kuten liikeneuvotteluissa, pitäydytään tatemaen säätelemässä käytöksessä.

  • Davies, J.D. ja Ikeno, O: The Japanese Mind, s. 115–116. Tuttle, 2002.