Hondurasin perustuslaki

Hondurasin perustuslaki on Hondurasin vuodesta 1982 voimassa ollut perustuslaki. Hondurasissa perinteisesti perustuslain merkitys on ollut melko pieni, ja sitä on pidetty vain ihanteena eikä varsinaisena poliittisena asiakirjajana. Se määrittelee maan vallan kolmijako-opin mukaan, mutta yleensä toimeenpanovaltaa käyttänyt taho on käyttänyt myös huomattavaa valtaa lainsäädännössä ja tuomiolaitoksessa.^[1]

Hondurasin ensimmäinen perustuslaki laadittiin jo 1825, kun se oli vielä osa Keski-Amerikan liittovaltiota.^[2] Honduras itsenäistyi lokakuussa 1938, ja sen ensimmäinen itsenäisyyden ajan perustuslaki oli seuraavalta vuodelta. Hondurasissa koettiin 1800-luvulla useita vallankaappauksia ja samalla maassa luotiin perustuslaki monesti uudestaan. Vuoden 1865 perustuslaki toi ensimmäistä kertaa habeas corpus -menettelyn. Vuoden 1880 perustuslaki tunnusti kunnallishallinnon itsenäisyyden ja erotti ensimmäistä kertaa valtion ja kirkon toisistaan. Siihen saakka katolinen kirkko oli virallinen valtion kirkko. Hondurasin edistyksillisin perustuslaki oli maan yhdeksäs, ja se laadittiin 1894. Se muun muassa kielsi kuolemanrangaistuksen. Vaikka monia sen sääntöjä ei lopulta huomiotu, se oli pohjana tuleville perustuslaeille.^[1]

Ramón Villeda Moralesin presidenttikaudella 1957 luotu perustuslaki muodosti vaaleja valvovan viranomaisen.^[1] Sotilasjuntan aikakaudella 1965 kirjoitettu perustuslaki oli lähes identtinen edelliseen verrattuna. Perustuslaki oli voimassa vuoteen 1982, jolloin nykyinen laki astui voimaan. Se on jo nyt Hondurasin pisimpään voimassa ollut perustuslaki.^[3] Siinä on seitsemän kappaletta ja 379 artiklaa.^[1]

• Merrill, Tim (toim.): Honduras: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. Country Studies US (viitattu 16.12.2011). (englanniksi)
• Valladares Lanza, Leo: Honduras, s. 381–385. (Robbers, Gerhard (toim.): Encyclopedia of World Constitutions) New York: Facts on File, 2007. ISBN 0-8160-6078-9 Google-kirjat (viitattu 16.12.2011). (englanniksi)