Häränkieli
| Häränkieli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Luokka: | Avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Schizophyllaceae[1] |
| Suku: | Häränkielet Fistulina |
| Laji: | hepatica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Häränkieli (Fistulina hepatica) on tammen rungolla kasvava yksivuotinen suuri kääpä. Se on kielen muotoinen, tuoreena pehmeä ja limaiselta yläpinnalta tummanpunaisen värinen. Laji on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (NT).[4][5]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häränkieli on yksivuotinen, pileaattinen tammen loiskääpä jonka yläpinta on verenpunainen ja vanhemmiten maksanruskea. Lakki on 10-20 cm leveä säteen suunnassa. Se on maksan, kielen tai viuhkan muotoinen, limapintainen ja poutasäällä tahmea. Alapinta on tasainen, ja siinä oleva pillistö on kellanruskea. Pillit muuttuvat kosketuksesta ruskeiksi. Ne ovat pyöreitä, erillisiä putkia, jotka irtoavat helposti toisistaan, halkaisijaltaan ne ovat 2–3 millimetrillä. Malto on verenpunainen, ja sitä puristettaessa tihkuu punaista nestettä. Malto voi olla tyvestä jopa 5 cm paksua. Häränkieli ei tuoksu erityisesti ja sen maku on hieman hapan.[6][7][8]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Häränkieli kasvaa suurien vanhojen tammien alaosissa ja maapuissa, mutta maapuissa harvemmin, kuten myös vierasperäisissä puissa. Sitä tavataan harvoin yli neljän metrin korkeudesta. Häränkielen suosimat metsät ovat lauhkeita lehtimetsiä, joita on Suomessa vain maan eteläisimmässä osassa.[6][8]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yläpuoli ja kasvupaikkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pillistöä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5 Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf).
- Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 217. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9
- Ympäristö.fi: Häränkieli Oxtungssvamp Fistulina hepatica ymparisto.fi. Viitattu 02.12.2017.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kalichman, Jacob: Generic names of agarics & Agaricales (pdf) agaric.us. 24.12.2022. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Fistulina hepatica (Schaeff.) With., 1801 catalogueoflife.org. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ häränkieli – Fistulina hepatica laji.fi. Viitattu 17.11.2019.
- ↑ Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 153–154. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 258. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3806-5 Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 181–685 (pdf). (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 03.12.2017
- ↑ a b Kotiranta, Heikki & Niemelä, Tuomo: Uhanalaiset käävät Suomessa. Vesi- ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-37-1159-5 Vesi- ja Ympäristöhallituksen julkaisuja: Uhanalaiset käävät Suomessa (pdf).
- ↑ Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 217. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9
- ↑ a b Ympäristö.fi: Häränkieli Oxtungssvamp Fistulina hepatica ymparisto.fi. Viitattu 02.12.2017.