Kuvlungenit
Kuvlungenit olivat Norjan keskiajan kapinallisryhmä tai puolue. Kuningas Maunu Erlinginpojan kaaduttua Fimreiten taistelussa 1184 kuvlungenit nousivat vastustamaan taistelun voittaneita birkebeinejä ja heidän johtajaansa, kuninkaaksi noussutta Sverre Sigurdinpoikaa.[1]
Kuvlungenit oli birkebeinien antama pilkkanimi, joka juontui munkin kalottia merkitsevästä muinaisnorjan sanasta kufl. Kuvlungenien johtaja Jon Kuvlung oli nimittäin ollut munkki Hovedøyan luostarissa. Jon Kuvlung väitti olevansa kuningas Inge koukkuselän poika, mutta birkebeinit kutsuivat häntä huijariksi. Papisto tuki kuvlungeneja, kuten se oli tukenut Maunu Erlinginpoikaa.[1]
Kuvlungeneja kannatettiin laajalti Vikenissä, ja he tekivät hyökkäyksiä sekä Nidarosiin että Bergeniin, kunnes vuonna 1188 kuningas Sverre onnistui lyömään kuvlungenit Bergenissä ja sai vangittua Jon Kuvlungin.[1]