Kutujoki (Suonenjoki)
| Kutujoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Suonenjoki |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Pieksäjärven valuma−alue (14.79) |
| Pinta-ala | 300,67 km² [1] |
| Järvisyys | noin 12,5 % [1] |
| Pääuoman pituus | 51 km [2] |
| Pääuoman osuudet | Sikosalmi ←Leväjärvi ←Kutujärvi ←Kutujoki ←Savijärvi ←Haapajärvi ←Haapajoki ←Pieksänjärvi ←Surnuinjoki ←Kirkko−Surnui ←Surnuinvälijoki ←Pohjois−Surnui |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Savijärvi |
| Laskupaikka | Kutujärvi |
| Läpivirtausjärvet | Pieni Savijärvi |
| Esteet | Kutunkoski [3] |
| Sivu-uomat |
Kukkaronotkonpuro, oja Housu-Petrosta |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 99,6 m [4] |
| Laskukorkeus | 97,8 m [4] |
| Korkeusero | 1,8 m |
| Pituus | 4 km [2] |
| Kaltevuus | 0,45 m/km |
| Keskivirtaama | yli 1,8 m³/s (MQ) [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kutujoki on Pohjois-Savossa Suonenjoella virtaava joki, joka muodostaa 51 kilometriä pitkän Pieksäjärven valuma-alueen pääuoman alajuoksulla noin neljän kilometrin osuuden. Kutujoen tarkka alkukohta on epävarma, ja joki on tässä artikkelissa määritetty alkamaan Savijärvestä. Joki laskee Kutujärven eteläpäähän.[4]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos Kutujoen katsotaan alkavan Savijärven luusuasta, on sen alku 600 metriä pitkä joenosuus Pieneen Savijärveen. Joki virtaa aluksi jyrkkärantaisessa, mutta tasapohjaisessa jokilaaksossa, jossa on rinnakkain tulvauomia. Pieni Savijärvi on virtaussuunnassa yli 200 metriä pitkä, poikittain 260 metriä leveä ja 3,8 metriä syvä. Se on luonteeltaan joen suvanto. Joen uoma on jäänyt itäpuolisen mäkialueen ja länsipuolen harjun väliin. Harju yhdistää Viiperonharjun ja Kangasahon matalalla selänteellä, jossa kulkee vähän matkaa kantatie 72. Pienen Savijärven jälkeen joki virtaa aluksi nopeasti, sitten jopa 100 metriä leveänä kohti luodetta ja siellä kahden kilometriä päässä sijaitsevaa Kutumäkeä. Kantatie ylittää joen kivisiltaa pitkin kilometrin ennen Kutumäkeä [6], joka muodostuu enää kahdesta maatilasta. Lähempänä Kutumäkeä joki virtaa uurtamassaan jyrkkärinteisessä laaksossa, jossa uoma on kapea. Kutumäessä joki mutkittelee ja putoaa Kutukoskessa vuolaasti alas. Kosken alla on joella vielä matkaa kilometrin verran Kutujärvelle. Jokilaakso on täällä lietteinen, ja siinä on rinnakkaisuomia ja pieniä jokisaaria. Suisto on yli 100 metriä leveä avoin luhta, jota reunustavat yli 20-metriset rinteet.[7]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen rantoja on rauhoitettu kahdesta kohtaa luonnonsuojelualueella (Natura 2000, SAC-alue, FI0600029, 16 hehtaaria). Suojelun perusteet ovat vesireitin luonnontilaisuus, vaihettumis- ja rantasuot, letto ja rantalehdot. Joki on saukon ja majavan elinympäristöä ja talvisin siellä elää koskikara. Kutukosken rannat muodostavat rantalehdon. Alajuoksun suojelualueella sijaitsee rannoilla avoin karu jouhisaravaltainen luhta, jossa esiintyy jokileinikki.[7]
Joki on melottavissa Kutunkoskelle asti, mutta monet nostavat uiskot vedestä kivisillan kohdalla. Kantomatkaa tietä pitkin Kutunkosken alle on 1,5 kilometriä.[3]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutujoen virtaamat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan suuresti. Ylempänä virtaavan pääuoman keskijuoksulla on Haapajoen keskivirtaama 1,8 kuutiometriä sekunnissa [5]. Virtaama kasvaa alajuoksulle mentäessä, mutta se on kuitenkin vain noin kaksi kuutiometriä sekunnissa. Se on neljä kilometriä pitkä, vaikka Pieni Savijärven yläpuolinen osuus voikin olla muun niminen.
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutujoki sijaitsee Kymijoen vesistöalueessa (14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Pieksäjärven valuma-alueella (14.79), jossa se muodostaa Leväjärven–Kutujoen alueella (14.791) pääuoman alajuoksun yhden osuuden [8]. Leväjärven–Kutujoen alueella sijaitsee Savijärvi, jota tässä ei käsitellä. Sen lisäksi on joen itäpuolella kaksi lampea, joiden laskuojat yhtyvät jokeen. Paskolampi sijaitsee 134,3 metriä mpy., mutta sen laskupuro ei yllä virtaavana joelle asti. Suurempi Pekanlampi laskee Kukkaronotkonpuroa myöten jokeen Kutumäen yläpuolelle. Järven länsipuolella sijaitsee harjujakson takana Housu-Petron U-kirjaimen muotoinen lampi, josta tulee laskuoja kantatien ali noin puoli kilometriä Pienen Savijärven alapuolelle.[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Leväjärven–Kutujoen alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Huttunen, Antti: Haapajoki-Kutujoki -melontareitti Suonenjoella ja vähän Pieksämäelläkin retkipaikka.fi. 8.8.2016. Retkipaikka. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b c Kutujoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Koski-inventointi, s. 81–82. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Jussi Rytkönen: Kutujoen silta 2 (JPEG) (valokuva) vastavalo.net. 24.7.2010. Helsinki: Kuvatoimisto Vastavalo.fi. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Kutujoki ymparisto.fi. 23.2.2023. ELY-keskukset. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ Leväjärven–Kutujoen alue (14.791) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ Pieksäjärven valuma-alue (14.79) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.4.2024.