Kirjastosilta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirjastosilta
Biblioteksbron
Kirjastosilta iltavalaistuksessa. Taustalla Turun tuomiokirkko.
Kirjastosilta iltavalaistuksessa. Taustalla Turun tuomiokirkko.
Ylittää Aurajoen
Sijainti Turku
Ylläpitäjä Turun kaupunki
Siltatyyppi kevyen liikenteen silta
Pituus 60 m
Leveys 5 m
Alituskorkeus 4 m
Avattu liikenteelle 3.12.2013
Koordinaatit 60°26′58.0″N, 022°16′19.5″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Näkymä Auransillalta kohti Turun tuomiokirkkoa ennen Kirjastosillan rakentamista joulukuussa 2008.

Kirjastosilta (ruots. Biblioteksbron) on Turun keskustassa sijaitseva kevyen liikenteen silta, joka ylittää Aurajoen Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen kohdalla. Vuonna 2013 valmistuneen Kirjastosillan nimi valittiin nimiäänestyksellä. Sen lähellä sijaitsee Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto.[1][2]

Sillan lasikaide on pimeään aikaan valaistu, ja ohjelmoitavan valaistuksen ansiosta sen värejä voidaan muuttaa juhla- ja teemapäivinä. Kirjastosilta on voittanut useita rakennuspalkintoja.[3][4]

Sijainti ja ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjastosilta ylittää Aurajoen Turun keskustassa yhdistäen länsipuolella sijaitsevan VI kaupunginosan ja itäpuolella sijaitsevan II kaupunginosan. Sillalta luoteeseen johtaa Kauppiaskatu ja kaakkoon Rettiginrinne. Länsipuolella sillan lähellä sijaitsee Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka mukaan silta on saanut nimensä. Itäpuolella silta taas päättyy Rettigin palatsissa sijaitsevan Aboa Vetus & Ars Nova -museon kulmalle. Aurajoen ylittävissä silloissa Kirjastosilta sijoittuu Tuomiokirkkosillan ja Auransillan väliin.[1]

Sillalta avautuu Turun keskustan historiallinen jokirantamaisema. Vuonna 2013 valmistuneen sillan sijainnista käytiin ennen rakentamista pitkään julkista keskustelua, sillä monet sen vastustajista katsoivat sillan turmelevan Aurajokilaakson kansallismaiseman.[5] Taiteilija Reima Nurmikon luoma Haahkat-taideteos on laskettu jokeen Kirjastosillan pohjoispuolelle joka kesä vuodesta 2011 lähtien.[6]

Suunnittelu ja rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillasta pidettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti joulukuussa 2010 Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdotus Crescendo.[7] Pontek on suunnitellut myös kaksi muuta Aurajoessa sijaitsevaa siltaa, Teatterisillan ja Tuomaansillan.[8] Ehdotuksessa silta on loivan S-kirjaimen muotoinen ja betoninen. Sillan nimeksi valittiin Kirjastosilta nimikilpailun ehdotuksista helmikuussa 2011.[7]

Kirjastosillan rakennusprojekti on osa Ihmiselle Parempi Keskusta -hanketta, jonka rahoituksesta vastaavat Turun kaupunki sekä Euroopan aluekehitysrahasto.[9] Jos sillan rakentaminen aloitetaan viimeistään vuonna 2013, saa kaupunki siihen EU-tukea miljoona euroa.[7] Koko siltaurakka maksaa noin kolme miljoonaa euroa.[10]

Kirjastosilta rakenteilla heinäkuussa 2013.

Sillan rakentajaksi valittiin 17. lokakuuta 2012 tamperelainen Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, joka on rakentanut myös toisen Aurajoessa sijaitsevan sillan, Myllysillan.[9] Yritys tekee myös paikalla samaan aikaan itärannan rantamuurien saneerauksen.[11]

Valmistelevat työt aloitettiin 11. joulukuuta 2012, mutta itse sillan rakentaminen alkoi keväällä 2013 jäiden lähdön jälkeen. Aurajoen yli rakennettiin työmaatie telinepaalujen varaan. Samaan aikaan joen itärannan rantamuureja saneerataan yli 160 metrin matkalta, mikä oli suurempi työ kuin itse sillan rakentaminen.[11][12] Tämän takia myös sillan käyttöönotto viivästyi hieman, vaikka se valmistuikin aikataulussa lokakuussa 2013.[12] Keväällä tehtiin kirjastosillan paalutus, jossa perustana on kuusi yli metrin paksuista kaivinpaalua, jotka upotettiin 27 metrin syvyydessä olevaan peruskallioon.[10] Sillan teline- ja muottityöt alkoivat toukokuussa. Kannen raudoitus aloitettiin kesäkuun lopussa ja heinäkuun puolivälissä kansi sai betonin päällensä.[13]

Sillan vihki käyttöön juhlallisin menoin tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio 3. joulukuuta 2013.[14][11] Kesällä 2014 liikkui huhuja sillan huojumisesta. Suunnittelijan mukaan liike on normaalia.[15]

Kiista sijoituspaikasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillasta kiisteltin useita vuosia. Kirjastosillan vastustajat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että silta turmelisi Aurajoen kansallismaisemaa ja sillan sijoittaminen Vähätori–Vanha Suurtori välille olisi parempi vaihtoehto.[7][16] Silta päätettiin ensimmäisen kerran rakennettavaksi välille Kauppiaskatu–Rettiginrinne vuonna 2009.[7]

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kirjastosillan asemakaavaesityksen 14. marraskuuta 2011.[7] Päätöksestä tehtiin valitus Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset 11. toukokuuta 2012.[17] Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on pyydetty valituslupaa siltaa koskevasta asemakaavasta. Turun rakennuslautakunta antoi sillalle kuitenkin toimenpideluvan 15. marraskuuta 2012, joka tarkoitti, että Turun kaupunki pystyi aloittamaan rakennustyöt ennen KHO:n päätöstä.[14] KHO otti valitukset käsittelyyn ja hylkäsi ne 30. marraskuuta 2012.[18][19]

  • Silta kaartuu loivasti S-muotoiseksi.
    Silta kaartuu loivasti S-muotoiseksi.
  • Kaiteen 1 818 LED-valaisinyksikköä valaisee kokonaisuudessan sillan kannen.
    Kaiteen 1 818 LED-valaisinyksikköä valaisee kokonaisuudessan sillan kannen.
  • Sillan alapuoli on valaistu.
    Sillan alapuoli on valaistu.
  • Silta nähtynä itärannalta Runeberginpuistosta.
    Silta nähtynä itärannalta Runeberginpuistosta.
  • Sillan länsirannalla jatkuu Kauppiaskatua pitkin suora pyöräily-yhteys Kauppatorille.
    Sillan länsirannalla jatkuu Kauppiaskatua pitkin suora pyöräily-yhteys Kauppatorille.
  • Kirjastosilta valaistuna Ranskan lipun värein marraskuussa 2015.
    Kirjastosilta valaistuna Ranskan lipun värein marraskuussa 2015.

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2014 Betoniteollisuus ry myönsi Kirjastosillalle Vuoden 2013 betonirakenne -tunnustuksen. Palkintolautakunnan mielestä Kauppiaskadun päästä Aurajoen yli Rettigin palatsin kulmalle kaartuva silta on muodoltaan veistoksellinen, edustaa taitavaa arkkitehti- ja rakennesuunnittelua sekä viimeisteltyä toteutusta. Vaativassa historiallisessa ympäristössä oleva kevyen liikenteen silta sulautuu maisemaan, mutta on kuitenkin sen yksi kiinnekohta. Palkitut ovat arkkitehdit Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen ja rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Pontek Oy, sillan pääurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Turun kaupungin kaupunkisuunnittelusta sekä sillan rakennuttaja Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos.[20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Turun karttapalvelu 19.10.2023. Turun kaupunki. Viitattu 1.11.2023.
  2. ↑ Peltoniemi, Pirjo: Jenni Haukio vihkii Turun kiistellyn Kirjastosillan Yle Uutiset. 26.11.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 1.11.2023.
  3. ↑ Kirjastosillan teemavalaistukset vuonna 2023 8.1.2022. Turun kaupunki. Viitattu 1.11.2023.
  4. ↑ Turun Kirjastosilta VALOA design Oy. Viitattu 1.11.2023.
  5. ↑ Collin, Paula: Kiistelty Kirjastosilta herättää huomiota ulkonäöllään Yle Uutiset. 1.8.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 2.11.2023.
  6. ↑ Haahkat palaavat Aurajokeen ensi viikolla. Turun Sanomat, 17.5.2023. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.11.2023.
  7. ↑ a b c d e f Heino, Jari: Kirjastosilta vedetään Kauppiaskadun päähän ts.fi. 15.11.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 19.11.2012.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Kirjastosillan suunnittelusopimus allekirjoitettiin ja työ voi alkaa turku.fi. 30.3.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ a b Kirjastosillan rakentamisen urakkaa valmistellaan turku.fi. 31.10.2012. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ a b Kirjastosilta saa jykevät betonipaalut ts.fi. 2.4.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  11. ↑ a b c Kiistellyn Kirjastosillan urakka alkoi ts.fi. 11.12.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 13.12.2012.
  12. ↑ a b Kirjastosillan työmaa pääsee vauhtiin ts.fi. 20.2.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  13. ↑ Kirjastosillan ja rantamuurin paalutukset ovat valmistumassa ts.fi. 8.5.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  14. ↑ a b Kirjastosilta sai toimenpideluvan ts.fi. 15.11.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 19.11.2012.
  15. ↑ Suunnittelija kiistää havainnot Turun kirjastosillan huojumisesta. Yle.fi. Viitattu 17.7.2014.
  16. ↑ Uitto, Teija: Pääkirjoitus: Kirjastosilta liittyy isompaan kiistaan. Turkulainen, 21.9.2011, 53. vsk, nro 67, s. 4. Turku: SLY-Kaupunkimedia Oy. ISSN 0782-5722 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.11.2012.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Kirjastosilta on suunniteltu lainmukaisesti turkulainen.fi. 11.5.2012. SLY-Kaupunkimedia Oy. Arkistoitu 11.12.2013. Viitattu 19.11.2012.
  18. ↑ Kirjastosillan asemakaavan muutoshankkeen valitukset hylättiin Turussa ts.fi. 30.11.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 13.12.2012.
  19. ↑ Asemakaavaa koskevat valituslupahakemukset ja valitukset (pdf) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1802/1/12 ja 1808/1/12. 30.11.2012. Turun kaupunki. Viitattu 13.12.2012.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Koivisto, Maritta: Vuoden betonirakenne 2013 – Kirjastosilta, Turku (PDF) (Lehdistötiedote) 23.1.2014. Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 25.1.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirjastosilta&oldid=22853963”