Keljonlahden voimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keljonlahden voimalaitos
Tyyppi vastapainevoimalaitos
Polttoaine puu, turve, kivihiili
Teho 370 MW
Perustaja Jyväskylän Voima
Valmistunut 2010
Sijainti Keljonlahti, Jyväskylä
Koordinaatit 62°11′33″N, 025°44′17″E

Keljonlahden voimalaitos on Jyväskylän Keljonlahdella sijaitseva voimalaitos. Voimalan omistaa Jyväskylän Voima Oy, jonka suurin omistaja on Alva.[1] Voimalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007. Hankkeen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa. Voimala otettiin käyttöön maaliskuussa 2010.[2]

Teknisiä tietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksen kattilan toimitti Foster Wheeler Energia. Kattilan asensi puolalainen Mostostal Pulawy. Turbiini- ja generaattoritoimitukset hoiti Energicon ja Power Machinesin yhteenliittymä.[3] Voimalaitoksen pääkomponentit omistaa 15 vuoden ajan Handelsbanken Finans. Jyväskylän Voima vuokraa laitteet käyttöönsä Handelsbankenilta. Sopimuksen päättymisen jälkeen Jyväskylän Voima voi joko jatkaa sopimusta tai ostaa laitteet itselleen.[4]

Voimalaitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan 240 megawattia kaukolämpöä ja 130 megawattia sähköä tai lauhdeajossa jopa 200 MW sähköä.[5] Voimalaitoksen piippu on 140 metriä korkea.[6]

Voimalaitoksen käyttö työllistää vakinaisesti 40 henkilöä. Lisäksi polttoaineen hankintaketjussa on noin 250 työpaikkaa. Keljonlahden voimalaitoksen sisäpiippu jouduttiin vaihtamaan korroosion takia vuonna 2016.

Polttoaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalan pääpolttoaine on puu ja apupolttoaineena turve[7], mutta Jyväskylän Voima on hakenut ympäristölupaa myös kivihiilelle ja ruokohelvelle.[8] Jyväskylän Voiman silloisen toimitusjohtajan Juha Lappalaisen mukaan kyseessä oli vain varotoimi.[3] Kivihiiltä Keljonlahden voimalassa on kuitenkin poltettu ainakin vuosina 2012-2015. Kivihiilen poltto on ollut suurimmillaan vuosina 2013 ja 2014, jolloin kokonaismäärästä 10–12 prosenttia on ollut kivihiiltä.[9] Polttoaine kuljetetaan voimalaan pääosin rekoilla ja junilla, mutta myöhemmin sitä saatetaan kuljettaa myös vesiteitse. Polttoaine saadaan pääosin sadan kilometrin säteeltä, suurimmaksi osaksi pohjoisesta Keski-Suomesta, jossa on suuret turvevarat. Rautatiekuljetusten toteutuessa turvetta voidaan kuljettaa kauempaakin.[10] Voimalaitos tarvitsee viisi miljoonaa kuutiota haketta vuodessa.[11]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitosta rakensi parhaimmillaan noin 600 henkilöä, joista noin 300 oli ulkomaalaisia. Rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi on Keskisuomalaisen mukaan arvioitu noin 2 000 henkilötyövuotta.

Investointituki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimala sai työ- ja elinkeinoministeriöltä 600 000 euroa tukea 2,4 miljoonaa euroa maksavaan savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmään. Järjestelmä parantaa voimalan hyötysuhdetta kahdella prosenttiyksiköllä.[12]

Voimalaitoksen vastustus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat valitukset viivästyttivät voimalaitoksen rakentamisen aloittamista.[6] Luonnonsuojelijat kritisoivat luvan hakemista hiilelle aiemmista puheista poiketen.[13] Keljonkankaan asukasyhdistys piti voimalaa uhkana luonnolle, väestölle ja kiinteistöille. Yhdistyksen mukaan hanke runnottiin läpi demokratian sääntöjen vastaisesti.[14] Myös yrittäjäjärjestöt ovat arvostelleet voimalaa.[15]

Poliisin mukaan voimalalle myönnettiin rakennusaluetta muutamia satoja neliömetrejä liito-oravien pesimäalueelle. Poliisi tutki asiaa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Aiemmin poliisin tietoon oli tullut, että voimalan tieltä oli hävitetty noin puoli hehtaaria liito-oravien reviiriä vastoin rakennuslupaa.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Keljonlahden voimala käyntiin keväällä 2010 15.11.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Koskinen, Anssi: Keljonlahden voimalaitos alkoi tuottaa sähköä 12.3.2010. Keskisuomalainen. Arkistoitu 17.3.2010. Viitattu 1.12.2010.
  3. ↑ a b Lauri Martinmäki: Yli puolet kotimaista. Keskisuomalainen, 2.7.2009, s. 10. Jyväskylä.
  4. ↑ Keljonlahti käyntiin vuokravehkeilläi 15.5.2008. Keskisuomalainen. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.7.2009.
  5. ↑ Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen alkamassa Jyväskylässä 12.10.2007. Rakennuslehti. Viitattu 1.7.2009.
  6. ↑ a b Keljonlahdelle nousi Jyväskylän maamerkki 12.9.2008. Keskisuomalainen. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.7.2009.
  7. ↑ Jyväskylän energia jyvaskylanenergia.fi.
  8. ↑ Keljonlahden voimalle haetaan hiililupaa 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  9. ↑ Jyväskylän energia jyvaskylanenergia.fi.
  10. ↑ Keljonlahden voimala tukeutuu rekkakuljetuksiin 19.2.2009. YLE. Viitattu 1.7.2009.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Keljonlahden voimalan bioterminaalit mökkiläisten hampaissa Yle Uutiset. 25.5.2009. Viitattu 12.10.2023.
  12. ↑ Keljonlahden voimala saa energiatukea 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  13. ↑ Luontoväki osasi odottaa Keljonlahden luparuljanssia 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  14. ↑ Keljonkankaalla vaaditaan katselmuksia 4.11.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Keljonlahden voimalalle rajua kritiikki 11.10.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/voimalan-rakennuslupa-osittain-suojelualueella/488148 ksml.fi. 1.10.2009. Arkistoitu 5.10.2009. Viitattu 1.10.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keljonlahden_voimalaitos&oldid=22659913”