Kassios Longinos
Kassios Longinos (lat. Cassius Dionysius Longinus; n. 213–273) oli hellenistisen ajan kreikkalainen reettori ja platonilainen filosofi. Hänen roomalaisen nimimuotonsa alkuperä ei ole tiedossa, mutta voidaan otaksua, että hän omaksui sen joltain ylhäiseltä roomalaiselta.[1]
Longinos oli mahdollisesti kotoisin Syyrian Emesasta, joka oli hänen setänsä reettori Fronton[2] syntymäpaikka. Hän opiskeli Aleksandriassa ja opetti kolmekymmentä vuotta Ateenassa. Hänen oppilaisiinsa kuului muiden muassa Porfyrios. Matkoillaan idässä hän toimi myös kreikan kielen opettajana ja Palmyran kuningattaren Zenobian neuvonantajana. Longinoksen neuvosta Zenobia pyrki saamaan valtakunnalleen jälleen itsenäisyyden. Keisari Aurelianus kuitenkin murskasi yrityksen. Zenobia vangittiin ja vietiin Roomaan näytille triumfikulkueeseen, ja Longinos joutui maksamaan hengellään.[1]
Longinos ei hyväksynyt Plotinoksen tuohon aikaan kehittämiä uusia spekulaatioita, vaan jatkoi vanhan tyylin platonilaisena. Päinvastoin kuin Plotinos, Longinos katsoi, että platonilaiset ideat olivat olemassa jumalallisen mielen (Nous) ulkopuolella. Plotinos huomautti Longinoksen teoksen Ensimmäisistä periaatteista luettuaan, että tämä saattoi olla oppinut, mutta ei filosofi.[1]
Longinos ansaitsi oppineisuudellaan laajan maineen. Porfyrios kuvasi häntä ensimmäiseksi filosofisen kritiikin esittäjistä, ja Eunapios puolestaan eläväksi kirjastoksi ja käveleväksi museoksi tai tietosanakirjaksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Cassius Longinus (Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.) 1911encyclopedia.org.
- ↑ Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 185. (Osa II) Boston: Little, Brown and Company, 1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brisson, L. & Patillon, M.: Longinus Platonicus Philosophus et Philologus. Teoksessa Aufstieg und Niedergang der Römischen Welt II 36.7 (1994), 5214–99 (= osa I, "Longinus Philosophus"), II 34.4 (1998), 3023–3108 (= osa II, "Longinus Philologus").
