Kalle Kaarna
Kalle Kaarna | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kalle Hegesippus Häggström |
Syntynyt | 25. marraskuuta 1887 Perniö, Suomi |
Kuollut | 10. elokuuta 1964 Helsinki, Suomi |
Ammatti |
elokuvaohjaaja taidemaalari kirjailija urheilija |
Puoliso | Kaarina Viitainoja |
Ohjaaja | |
Taiteilijanimet | Kaarlo Koskenvoima |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Kalle Kaarna (vuoteen 1906 Kaarlo Hegesippus Häggström, vuoteen 1959 Koskenvoima; 25. marraskuuta 1887 Perniö – 10. elokuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja taidemaalari.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarna oli kotoisin Perniön Matildedalista, ja hän kävi 1906–1909 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun ja suoritti taiteilijandebyyttinsä 1911.[1] Kaarna maalasi 1920-luvun alussa silloisen asuinpaikkansa Muurlan maisemia ja teki myös henkilömuotokuvia lähinnä omista perheenjäsenistään. Vuonna 1925 Kaarna muutti perheineen Muurlasta Orivedelle. Hän tutustui Tampereella käydessään taiteilija Uuno Eskolaan ja he tekivät yhdessä näyttelijöiden Eero Leväluoman ja Helge Raninin kanssa 1927 mykkäelokuvan Ei auta itku markkinoilla. Kaarna toimi tämän jälkeen elokuva-alalla yli 10 vuoden ajan. Hän ohjasi 13 elokuvaa ja näytteli niissä itsekin. Kaarna laati elokuvien käsikirjoitukset usein yhteistyössä vaimonsa Kaarina Kaarnan kanssa. Kaarnan elokuvista on säilynyt vain muutama viimeinen ohjaus.
Kaarnan elokuvanteko päättyi sotavuosiin. Sodan jälkeen hän asui Helsingissä ja jatkoi maalaamista, teki pääasiassa sisä- ja henkilömuotokuvia. Kaarnalla oli myös kesänviettopaikka Kemiön saarella, jossa hän myös maalasi.
Nuorena Kalle Kaarna tunnettiin Kaarlo Koskenvoima -nimisenä pikajuoksijana, painijana ja viisiottelijana. Hän voitti useita piirimestaruuksia ja sai 1912 Varsinais-Suomen piirin urheilukuninkaan tittelin viisiottelun parhaana.
Kaarna on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[2]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Elokuva | Rooli | Tuotantoyhtiö | Huomioitavaa |
---|---|---|---|---|
1928 | Miekan terällä | ohjaus, tuottaja | Filmi O.Y. Kotka | mykkäelokuva, tuhoutunut |
1929 | Juhla meren rannalla | ohjaus, tuottaja | Filmi O.Y. Kotka | mykkäelokuva, tuhoutunut |
1929 | Työn sankarilaulu | ohjaus, tuottaja | Filmi O.Y. Kotka | mykkäelokuva, tuhoutunut |
1930 | Talonpoikaismarssi Helsinkiin 1930 | ohjaus | Filmi O.Y. Kotka, Yhteisö O.Y. Taide-Filmi | dokumenttielokuva, lyhytelokuva |
1931 | Jääkärin morsian | ohjaus, käsikirjoitus | Sarastus Oy | |
1931 | Erämaan turvissa | ohjaus yhdessä Friedrich von Maydellin ja Carl von Haartmanin kanssa | Sarastus Oy | säilynyt osittain |
1932 | Kuisma ja Helinä | ohjaus | Sarastus Oy | |
1935 | Kalevalan mailta | ohjaus | Jäger-Filmi | dokumenttielokuva, tuhoutunut lukuun ottamatta noin 12 minuutin pituisia katkelmia |
1936 | Tee työ ja opi pelaamaan | ohjaus, käsikirjoitus | Elokuvatuotanto | tuhoutunut lukuun ottamatta noin 2 minuutin pituista katkelmaa |
1937 | Tukkijoella | ohjaus | Jäger-Filmi | |
1938 | Ulkosaarelaiset | ohjaus | Jäger-Filmi | tuhoutunut |
1938 | Elinan surma | ohjaus | Jäger-Filmi | |
1939 | Seitsemän veljestä | käsikirjoitus | Suomen Filmiteollisuus | |
1939 | Rakuuna Kalle Kollola | ohjaus | Sampo-Filmi | |
1939 | Isoviha | ohjaus | Jäger-Filmi | |
1945 | Kyläraittien kuningas | käsikirjoitus | Fenno-Filmi |
Kirjallista tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kylä elää: Muistelmaromaani. WSOY 1967
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalle Kaarna. Perniönseudun Lehti 30.4.2009.
- Kalle Kaarna Elonetissä.
- Uusitalo, Kari: ”Kaarna, Kalle (1887–1964)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 658–659. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.12.2014).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuvataiteilijamatrikkeli.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku (Kaarlo Hegesippus Kaarna) Hautahaku.fi. Viitattu 20.9.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalle Kaarna : Kalevalan mailta. Raja-Karjalaa filmaamassa, Helsingin Sanomat, 23.12.1934, nro 346, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot