Kaarlo Enqvist-Atra

Karl Johan Enqvist (taiteilijanimi vuodesta 1906 Kaarlo Johannes Enqvist-Atra tai Kaarlo Atra) (18. kesäkuuta 1879 Kulju, Lempäälä – 22. heinäkuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija. ^[1][2]

Kuljun kartanon myllärin perheeseen syntyneen Enqvist-Atran taiteelliset lahjat huomattiin jo ensimmäisinä kouluvuosina. Kun Kaarlo oli 12-vuotias, perhe muutti Tampereelle. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1897–1899 ja Académie Julianissa Pariisissa 1900–1901 ja osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1899–1907. Pariisin lisäksi Atra opiskeli maalausta Firenzessä 1903–1913 ja teki opintomatkoja Saksaan ja Venäjälle. Hänen taideopintojaan tukivat Kuljun kartanon omistaneet Palanderit sekä tamperelainen kultaseppä Kustaa Hiekka.^[1][2]

Tunnetuimmat Enqvist-Atran maalauksista ovat 1900–1902 maalatut Lempäälän kirkon alttaritaulut Kristus Getsemanessa ja Kristus ja Maria Magdalena. Renessanssin mestareita ihaillut Atra maalasi nämä taulut Firenzessä Italiassa. Muu tuotanto koostui lähinnä muotokuvista ja maisemamaalauksista. Atra tunnettiin parhaiten muotokuvamaalarina.^[3][4][5][1]

Enqvist-Atra julkaisi myös vuodesta 1906 alkaen kirjoja ja näytelmiä ja oli sillä alalla 1900-luvun alussa melko tunnettu. Joitain Atran näytelmiä esitettiin Kansallisteatterissa. ^[1][2] Eino Leino kuvasi teoksessaan Suomalaisen kirjallisuuden historia häntä näin:

»Kaarlo Atra (Enqvist), julkaissut sievästi suunnitellun romaanin Laura ja melkoista suosiota saavuttaneen näytelmän Musta siipi, kumpikin sujuvan, taipuisan kynän tuotteita, vaikka vailla syvempää omintakeisuutta.^[6]»

Atra kuvitti myös kirjoja, muun muassa oman Laura-nimisen romaaninsa sekä Toivo Tarvaksen kirjan Legendoja. Musiikin alalla hän kirjoitti libreton Armas Launiksen oopperaan Aslak Hetta.

Enqvist-Atra rakennutti 1903 jugend-tyylisen Tusculum-nimisen taiteilijahuvilan Lempäälän Hauralaan arkkitehti Gustav E. Aspin suunnitelmien mukaan ja vietti siellä joka vuosi ainakin kesäkuukaudet. Talo on säilynyt nykypäivään alkuperäisessä asussaan.

• Kemisti. 1899
• Naisen muotokuva. noin 1900
• Parisienne. 1901
• Salome. 1905
• Vanhoja puita. 1910
• Koivumetsä. 1918
• Elokuun ilta. 1918
• Turun tuomiokirkko. 1923
• Viulunsoittaja. 1926
• Painija. 1930
• Pojan pää. 1930
• Mökki kosken rannalla. 1933
• Omenapuu.

^[7]

• Valhetta. Otava 1906
• Poljettuja kukkia, 1907
• La Miseria, 1907
• Laura, romaani, vignetit tekijän piirtämät. Otava 1908
• Musta siipi, kolminäytöksinen näytelmä. Otava 1909
• Kunnian vuoksi, kolminäytöksinen näytelmä. Otava 1910
• Ariane, romaani. Otava 1912
• Kansallisteatterin nykyinen tila, 1912
• Taiteellinen teatteri, kolminäytöksinen huvinäytelmä. Otava 1913
• Etelästä ja pohjolasta, novelleja. Otava 1915
• Pyhä Cecilia, romaani. Otava 1915
• Salaisia syitä, 1916
• Uppoavia laivoja. Otava 1918
• Liian myöhään, kolminäytöksinen näytelmä. Otava 1923
• Huvitoimikunnan huolia : yksinäytöksinen pila. Seuranäytelmiä 273. Karisto 1926

^[8]

• Bergbomin palkinto 1910
• Valtion kirjallisuuspalkinto 1910

^[9][1]

• Meri Ruuska: Kaarlo Enqvist-Atra – Myllärinpojasta maailmankansalaiseksi. Lempäälä-Seura 2007 ISBN 978-951-98912-5-5

• Taiteilija Kaarlo Atran näyttely Kirjastotalossa, Aamulehti, 14.11.1934, nro 308, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot