Kaarlo Alarik Castrén
Kaarlo Alarik Castrén (18. lokakuuta 1855 Säräisniemi – 6. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen juristi ja kouluhallituksen lainoppinut kouluneuvos.[1][2]
Castrénin vanhemmat olivat Säräisniemen nimismies Alarik Gabriel Castrén ja Vilhelmina Juntunen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1877 Oulun ruotsalaisesta lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1882 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1890.[1][2]
Castrén oli aluksi opettajana Viipurin suomalaisessa lyseossa ja suomalaisessa tyttökoulussa. Hän oli sitten pankkialalla ja asianajajana Viipurissa ja Helsingissä vuoteen 1904 saakka jolloin hänet nimitettiin kouluhallituksen kansanopetusosaston sihteeriksi. Hän oli kouluhallituksen virkamiehenä vuoteen 1926 saakka toimien viimeksi kansakouluosaston lainoppineena kouluneuvoksena 1918–1926. Hän toimitti nuoruusvuosinaan Viipurissa ilmestynyttä Ilmarinen-lehteä ja oli vuonna 1884 perustetun Viipurin Sanomat-lehden vastaavana toimittajana 1884–1885. Castrén oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1894–1897 ja Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen sihterinä vuodesta 1904 alkaen. [1][2]
Kaarlo Alarik Castrén oli naimisissa vuodesta 1881 Amanda Wilhelmina Valleniuksen kanssa. Heidän poikansa oli opetusministeriön hallitusneuvos Lauri Castrén.[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä K. A. Castrén:
- Kertomus Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen toiminnasta vuosina 1901-1910. Helsinki 1914
