Korvakorppikotka
| Korvakorppikotka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Torgos |
| Laji: | tracheliotus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Torgos tracheliotus |
|
 |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Korvakorppikotka (Torgos tracheliotus) on suurikokoinen afrikkalainen korppikotka.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 95–115 cm, siipien kärkiväli 250–290 cm ja paino 5,4–9,4 kg (vankeudessa negevensis-alalajin koiraat 6,5–9,2 ja naaraat 10,5–13,9 kg).[2] Korvakorppikotka on hyvin suuri, siipiväliltään Afrikan suurin korppikotka, tosin savannikorppikotka on keskimäärin painavampi. Naaras on koirasta kookkaampi. Sen höyhenpuku on ruskean ja mustan kirjava, ja kalju pää ja kaula ovat vaaleanpunaiset. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimialalaji tracheliotus esiintyy Afrikassa Sahelin alueen eteläpuolella sekä Itä- ja Etelä-Afrikassa lukuun ottamatta mantereen eteläisintä kärkeä. Erillispopulaatioita elää Mauritaniassa. Alalaji negevensis esiintyy Arabiassa ja Israelissa. Lajia on pesinyt aikaisemmin myös Pohjois-Afrikassa mutta on sieltä hävinnyt. Sitä tavataan satunnaisesti Välimerenmaissa. Maailman kokonaispopulaatioksi arvioidaan 8 500 yksilöä.[2][3]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji elää kuivilla savanneilla, aavikoilla ja vuoristossa merenpinnan tasosta 3 000:n, paikallisesti jopa 4 500 metrin korkeuteen saakka.[2] Se välttää ihmisasutusta, mutta voi tulla aterioimaan tienvarsien raadoille.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesä on tavallisesti akasian latvakruunussa, joskus järeällä oksalla tai kallion ulkonemalla. Se on halkaisijaltaan yli kaksi metriä ja lähes metrin korkea oksakasa. Molemmat puolisot rakentavat pesää, johon ne kantavat oksat nokassaan. Naaras munii yhden valkoisen, ruskeatäpläisen munan, joka painaa lähes 250 g. Luultavasti vain naaras hautoo munaa 54–56 vuorokautta. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä noin 18 viikon ikäisinä. Laji on sukukypsä todennäköisesti 4–5 vuotiaana.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korvakorppikotkat ovat raadonsyöjiä kuten muutkin korppikotkat. Ne ovat usein ensimmäisinä raadolla, sillä ne partioivat maastoa melko matalalla kaarrellen. Se on raadolla aggressiivisin korppikotkista, ja ryöstää ruokaa usein muilta. Se voi joskus saalistaa avuttomia nisäkkäiden pentuja ja nuoria flamingoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cramp, Stanley (päätoim.) 1980: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. II. – Oxford University Press. Hongkong.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Torgos tracheliotos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Ferguson-Lees & Christie: Raptors of the World. Houghton Mifflin Company, 2001. ISBN 0-618-12762-3 (englanniksi)
- ↑ Lappet-faced Vulture - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Arkistoitu 8.6.2015. Viitattu 24.7.2009. (englanniksi)