Korkki

Korkki on eräiden puuvartisten kasvien kuoren solukoista muodostunutta korkkisolukkokerrosta, joka sisältää yli puolet tilavuudestaan ilmaa. Korkkia tuotetaan etupäässä korkkitammesta.^[1] Suurin osa luonnonkorkista saadaan Portugalista, mutta myös Sardiniassa, Pohjois-Afrikassa, Espanjassa ja Ranskassa on korkkitammiviljelmiä.^[2]

Korkkia käytetään muun muassa ääni- ja lämpöeristeenä, lattiamateriaalina, pelastusliiveissä ja pullojen sulkimina. Lisäksi siitä voi tehdä lompakoita, hattuja ja laukkuja. Portugalissa on tehdas, joka valmistaa pullonkorkkeja korkista. ^lähde? Nykyisin valmistetaan samanmuotoista tuotetta myös muovista. Synteettiset viinipullon korkit jäljittelevät perinteisen korkin ulkonäköä ja ominaisuuksia.

1600-luvulta lähtien 1800-luvulle asti käytettiin hiottuja lasitulppia, mutta niitä käytettäessä pullo usein hajosi tulppaa irrotettaessa. Merkittäviä keksintöjä, jotka edesauttoivat korkin yleistymistä olivat puristin, jolla korkin saattoi työntää melko syvälle pulloon, lieriön muotoinen pullo, joka voitiin asettaa kyljelleen sekä korkkiruuvi.^[3]

Luonnonkorkki sopii viinin kypsyttämiseen sen sisältämän vettähylkivän suberiinin vuoksi, joka pitää nesteen pullon sisällä. Myös korkin kokoonpuristuvuus tekee siitä hyvän eristeen. Jos korkki on heikkolaatuinen ja siinä on paljon huokosia, sen sisään voi kuitenkin päästä viiniä ja ilmaa, mikä huonontaa viinin laatua. Ikääntyessään ja kuivuessaan korkki myös päästää etenkin reunoistaan entistä enemmän viiniä haihtumaan ja ilmaa pullon sisään.^[2]

Viiniä pidempään varastoitaessa (15–20 vuotta) täytyy korkki vaihtaa uuteen, mikäli kypsyttämistä jatketaan, koska se on silloin haurastunut.^[4]

Korkkitammen kaarnan kuorija (ital. scorzino) iskee ohutteräisen kirveensä muutaman senttimetrin syvyyteen varoen, ettei osu kirveellään puuainekseen asti, jolloin puu vaurioituisi. Ensimmäisen kerran puut kuoritaan kolmivuotiaina, mutta ensimmäisessä ja toisessa kuorinnassa saatu kaarna on liian huokoista pullon sulkimeksi. Vasta kolmannessa kuorinnassa irrotettu aines on riittävän tiivistä. Korkkitammet tuottavat uuden korkkisadon noin kymmenen vuoden välein ja oikein käsitelty puu voi elää jopa 300-vuotiaaksi. Ikääntyneet puut tuottavat parempilaatuista korkkia kuin nuoremmat.^[5][6]

Aluksi kaarnalevyt pinotaan taivasalle kuivumaan noin vuodeksi. Seuraavassa vaiheessa pinkat keitetään kloorittomassa vedessä, sillä kloorin maku saattaisi siirtyä viiniin. Tunnin keittäminen aikaansaa korkkiin sopivan joustavuuden ja käpristymään pyrkivät kaarnalevyt siirretään suoristumaan painojen alle. Tässä vaiheessa tehdään myös ensimmäinen silmämääräinen erottelu eri laatuluokkiin. Parhaat levyt siirretään tehdassaliin, jossa ne leikellään korkkimuottikoneilla sopivan kokoisiksi paloiksi.^[5]

Tuotantolinjalla muotoutuu noin kaksi miljoonaa pullonkorkkia päivässä. Kaiken kaikkiaan tehdas saattaa työllistää noin 300 työntekijää, joista osa kostuttaa korkin vedellä ja nuuhkii yhden korkin kerrallaan etsien siitä homeen hajua. Yksi haisteluvuoro voi olla korkeintaan kahden tunnin mittainen, sillä muuten nenä turtuu ja homeisia korkkeja saattaa päätyä pullojen sulkimiksi aiheuttaen korkkivian, joka pilaa viinin. Arvioiden mukaan korkkivika esiintyy yhdestä viiteen prosentissa luonnonkorkilla suljetuissa viinipulloissa. Korkkien valmistuksessa ei kuitenkaan synny jätettä, sillä hylätyt korkit ja ylijäämäpalat jauhetaan käytettäväksi esimerkiksi rakennusmateriaalina.^[5]

Jos korkkiin on päässyt erään homesienen tuottamaa 2,4,6-trikloorianisolia eli TCA (C₇H₅Cl₃O), viinissä on korkkivika ja se on pilalla. Myös erilaiset bakteerit ja sieni-itiöt voivat aiheuttaa korkkivikoja. Noin 5–8 prosenttia kaikista viinipulloista on korkkivikaisia, minkä johdosta nykyisin levykorkit, puristekorkit, muovikorkit, kruunukorkit ja kierrekorkit ovat yleistyneet viinipullojen sulkimina.^[2]

Luonnonkorkilla suljettu viinipullo avataan yleensä korkkiruuvilla. Jos korkki on hauras tai rikkoutunut pullon kaulan sisään, sen voi irrottaa esimerkiksi korkkipihdeillä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkki Wikimedia Commonsissa