Kollegio
Kollegio (lat. collē'gium, virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.
Kollegisessa virastossa sen jäsenet saavat ottaa osaa ratkaisujen tekemiseen, ja jos ilmenee erimielisyyttä, tehdään päätös äänestämällä. Tällaisen viraston vastakohta on päällikkövirasto eli toimistovirasto, jossa päällikkö yksinään tekee ratkaisut.
Kolleginen hallintotapa syntyi Ranskassa, josta se levisi muihin Euroopan maihin. Venäjän vallan alaisessa Suomessa senaatti toimi kollegiona, mutta senaatin talousosaston toimituskunnat olivat päällikkövirastoja. Nykyisin valtioneuvosto on kollegio, mutta ministeriöissä ratkaisun tekee päällikkö.
Yliopistokollegio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kollegio on yliopistollinen hallintoelin. Yliopistolain (2009) mukaan yliopistokollegio muiden muassa:
- valitsee kanslerin (kanslereita ei ole kaikissa yliopistoissa)
- päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta
- valitsee yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet yliopiston hallitukseen
- vahvistaa yliopistoyhteisön eri ryhmiä edustavien henkilöiden valinnat hallituksen jäseniksi
- valitsee yliopiston tilintarkastajat
- vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille[1]
Helsingin yliopiston yliopistokollegiossa on 48 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet: professoreilla 16 jäsentä ja varajäsentä, yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöllä sekä muulla henkilöstöllä 16 jäsentä ja varajäsentä ja opiskelijoilla 16 jäsentä ja varajäsentä.[2]
Ruotsin kollegiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa kollegioita perustettiin 1600-luvulla otettaessa käyttöön keskitetty hallintojärjestelmä.
- kamarikollegio perustettiin 1618
- kansliakollegio 1626
- sotakollegio 1634
- amiraliteettikollegio 1634
- vuorikollegio 1644
- kauppakollegio 1651
- reduktiokollegio 1655
- antikviteettikollegio 1666
- kollegioita olivat myös hovioikeudet, joista ensimmäisenä perustettiin Svean hovioikeus 1614
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1962
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Yliopistolaki 558/2009 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 21.2.2017. Viitattu 4.12.2017.
- ↑ Helsingin yliopiston uusi yliopistokollegio valittiin www.helsinki.fi. Viitattu 1.3.2022.