Fritz Noether
Fritz Alexander Ernst Noether (7. lokakuuta 1884 Erlangen, Baijeri, Saksa – 10. syyskuuta 1941 Orjol, Neuvostoliitto)[1] oli saksalainen matemaatikko.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noetherin isä oli matemaatikko ja Erlangenin yliopiston professori Max Noether. Maineikas matemaatikko Emmy Noether oli hänen vanhempi sisarensa.
Noether opiskeli vuodesta 1904 Erlangenissa ja Münchenissä fysiikkaa ja matematiikkaa. Vuosina 1922–1934 hän opetti korkeampaa matematiikkaa ja mekaniikkaa Breslaun (nykyisin Wrocław, Puola) yliopistossa. Noether joutui juutalaisuutensa vuoksi virastaan eläkkeelle, jolloin hän siirtyi Neuvostoliittoon ja sai Tomskin yliopistosta matemaattisen fysiikan ja teoreettisen mekaniikan laitoksesta professuurin. Häntä epäiltiin vakoilusta Saksan hyväksi ja hänet tuomittiin vankeuteen 25 vuodeksi. Albert Einsteinin vetoomus hänen puolestaan ulkoministeri Maksim Litvinoville ei tuottanut tulosta. Vasta arkistojen avauduttua Mihail Gorbatšovin kaudella selvisi, että Noether oli tuomittu 1941 kuolemaan ja teloitettu Orjolissa. Neuvostoliiton korkein oikeus totesi syytteet 1988 keksityiksi, ja Noetherin maine puhdistettiin.
Turun yliopiston kirjastosta on löytynyt akateemikko Rolf Nevanlinnan sinne aikoinaan toimittamien papereiden joukosta Fritz Noetherin papereita. Tarkempaa tietoa papereiden kulkeutumisesta Suomeen ei ole, vain arvailuja.
Ammatilliset saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen merkittävimmät ammatilliset saavutuksensa asettuvat funktioanalyysin alalle. Häntä pidetään ruotsalaisen matemaatikon Ivar Fredholmin mukaan nimetyn Fredholm-operaattorin keksijänä. Venäläisessä kirjallisuudessa siitä yleensä käytetään nimitystä Noetherin operaattori.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tauno Metsäkylä: Kohtalona Hitler ja Stalin, Suomen Kuvalehti 35/2007 s. 48–51.