Finlux

Finlux on tuotemerkki, jolla on valmistettu kuluttajaelektroniikkaa suomalaisille markkinoille. Finlux on ollut mukana myös joidenkin näiden yritysten nimissä. Finlux-tuotemerkillä on valmistettu erityyppisiä tuotteita, kuten kotistereoita, televisioita ja DVD-soittimia.

Lohjan Kalkkitehdas Oy osti Iskumetalli Oy -nimisen pumppuja päätuotteenaan valmistaneen yrityksen vuonna 1946. Vuonna 1949 yritys alkoi valmistaa lisenssillä Luxor-merkkisiä radioita. Vuonna 1958 alkoi mustavalkotelevisioiden valmistus, ja vuonna 1964 yritys fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Oy:hyn.^[1]

Kesällä 1971 tehtaan ja televisioiden nimeksi tuli Finlux. Vuonna 1972 alkoi väritelevisioiden valmistus Lohjalla.^[1]

Elektroluminesenssinäyttöjen valmistukseen Oy Lohja Ab -nimiseksi muuttunut yritys lähti mukaan vuonna 1977 ostamalla Instrumentarium Oy:ltä tähän liittyvän kehitysprojektin, jota johtamaan tuli Tuomo Suntola. Tätä kautta Finlux-tuotemerkki oli käytössä Espoon Olarissa valmistetuilla elektroluminesenssinäytöillä, kunnes vuonna 1990 liiketoiminta myytiin yhdysvaltalaiselle Planar Ltd:lle. Luminesenssinäyttöjen valmistus jatkuu yhä Espoossa. Planarin liiketoiminnan ja Olarinluomassa sijaitsevan näyttötehtaan osti vuonna 2012 suomalainen nanoteknologiayritys Beneq Oy.^[2][3]

Oy Lohja Ab osti vuonna 1979 turkulaisen Asa Radio Oy:n, joka oli Suomen vanhimpia alan tehtaita ja aloittanut radioiden valmistuksen vuonna 1927. Vuonna 1984 perustettiin Lohja Mikroelektroniikka Lohjalle. Sen tarkoitus oli tukea elektroluminesenssiin perustuvien litteiden näyttöjen kehittämistä ja tuotantoa. 1980-luvun lopussa alkoi syvä taloudellinen lama, jonka seurauksena Oy Lohja Ab ja Wärtsilä Oy fuusioitiin, ja samalla myytiin rönsyt, kuten litteät näytöt ja mikroelektroniikka, josta management buyout -kaupan kautta tuli Elcoteq Oyj. Finluxin televisiotuotanto myytiin Oy Nokia Ab:lle vuonna 1992. Nokia oli 1980-luvun kuluessa ostanut vaiheittain televisioita Salossa valmistaneen Salora Oy:n osakekannan. Nokia osti 1980-luvun lopulla myös suuren saksalaisen ja ranskalaisen televisiovalmistajan (tuotemerkit Schaub-Lorenz ja Oceanic). Televisiotuotanto oli 1980-luvulla jo siirtymässä halvemman tuotannon maihin, kuten Etelä-Koreaan, ja samalla myös alan hintakilpailu oli kiristymässä. ^lähde?

Finluxia valmistettiin nyt Nokian omistamilla tuotantolaitoksilla, ja tuotantoa myös järjesteltiin siten, että televisioiden valmistus Salossa päättyi. Nokia oli keskittymässä matkapuhelimiin, minkä vuoksi se luopui pääosasta kuluttajaelektroniikkaa myymällä vuonna 1996 tuotantolaitoksensa Hongkong-lähtöiselle Semi-Tech (Global) -yritykselle. Sen Suomeen perustama tytäryhtiö, joka valmisti Finlux-televisioita Turussa, ajautui konkurssiin kesällä 2000.^[4] Syksyllä 2000 tuotanto aloitettiin uudelleen, tällä kertaa norjalaisen Otrum Electronics -yhtiön omistamana ja nimellä Finlux Oy. ^lähde?

Tuotannon aloitus uudelleen 2000-luvun alussa Finluxilla ei kuitenkaan onnistunut aiotulla tavalla. Yrityksellä oli vakavia ongelmia sen oman malliston perustuessa kuvaputkitelevisioihin, joista osa oli jo vanhempaa mallistoa. Yritys tuli uudelleen suomalaisomistukseen vuodesta 2002, mutta Finlux ei kuitenkaan saavuttanut kannattavuutta markkinoiden kysynnän siirtyessä ohuisiin paneelitelevisioihin. Yritys haki konkurssia syyskuussa 2005. Velkaa yrityksellä oli tuolloin 50 miljoonaa euroa. ^lähde?

Vuonna 2006 Finlux-tuotemerkki saapui takaisin Euroopan markkinoille, ja sen omistajana on turkkilainen Vestel-yhtiö.^[5]

• Finluxin verkkosivut
• Wärtsilän historiaa yrityksen omilta sivuilta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Beneqin tarina kuvaten Planarin hankinnan vaiheet
• Vanhoissa televisioissa piilee suuri vaara – pelastusjohtaja vaatii vanhat Salorat ja Finluxit välittömästi poistettaviksi Yle, 2017