Feksofenadiini
Feksofenadiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(RS)-2-[4-[1-hydroksi-4-[4-(hydroksi-difenyylimetyyli)piperidin-1-yyli]butyyli]
fenyylil]-2-metyylipropaanihappo [1] | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | R06 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C32H39NO4 |
Moolimassa | 501,642 g/mol |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 60–70 % |
Metabolia | ? |
Puoliintumisaika | 14,4 tuntia |
Ekskreetio | renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Feksofenadiini (C32H39NO4) on antihistamiinilääke, jota käytetään allergisen nuhan kuten heinänuhan hoitoon. Suomessa sitä myydään valmistenimillä Fexofenadine, Fexorin, Telfast.[2]
Feksofenadiinin vaikutus perustuu pääasiassa H1-reseptorien toiminnan estämiseen.[3]
Feksofenadiinia myös syntyy elimistössä toisen antihistamiinin terfenadiinin hajotessa.[4]
Synteesi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Feksofenadiinia voidaan syntetisoida usealla eri tavalla. Alla olevan synteesin lähtöaineina ovat piperidiini-4-karboksylaatti ja 4-bromifenyyliasetonitriili.
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Feksofenadiinin aiheuttamat haittavaikutukset ovat melko harvinaisia. Tyypillisimpiä sivuoireita ovat pääkipu, huimaus, huono olo sekä väsymys. Allergioita ja yliherkkyyttä feksofenadiini aiheuttaa harvoin. Aineen yliannostus voi aiheuttaa huimausta ja suun kuivumista.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fexofenadine – Substance Summary NCBI. Viitattu 26. tammikuuta 2009.
- ↑ Lääkehaku (FimeaWeb). Haku ATC-koodin mukaan: R06AX26 Fimea.
- ↑ Kazumoto Katakiri, Shoko Arkawa, Yutaka Hatano & Sakuhei Fujiwara: Fexofenadine, an H1-receptor antagonist, partially but rapidly inhibits the itch of contact dermatitis induced by diphenylcyclopropenone in patients with alopecia areata Journal of Dermatology, Volume 33, Number 2, February 2006 , pp. 75–79(5). IngentaConnect. Viitattu 26.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Nefoxef Lääkelaitos. Viitattu 26.1.2009.[vanhentunut linkki]