Ewine van Dishoeck
| Ewine van Dishoeck | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. kesäkuuta 1955 Leiden, Alankomaat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Leidenin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Alexander Dalgarno |
| Instituutti | Leidenin yliopisto |
| Tutkimusalue | astrokemia |
| Palkinnot |
Spinoza-palkinto (2000) Kavlin palkinto (2018) |
| Aiheesta muualla | |
| home.strw.leidenuniv.nl/~ewine | |
Ewine Fleur van Dishoeck (s. 13. kesäkuuta 1955 Leiden, Alankomaat[1]) on alankomaalainen kemisti, tähtitieteilijä ja professori, joka on tutkinut urallaan erityisesti tähtienvälisten pilvien molekyylejä ja rakennetta. Hän on edistänyt tutkimuksillaan tähtien ja planeettojen synnyn ymmärtämistä. Van Dishoeck on ollut myös edistämässä ALMA-observatorion perustamista.
Nuoruus ja opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ewine van Dishoeck syntyi 1955 Leidenissa Alankomaissa. Hänen isänsä oli lääkäri ja myöhempinä vuosinaan Leidenin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautien professori. Hänen äitinsä oli peruskoulun opettaja.[2]
Van Dishoeck kiinnostui luonnontieteistä 1969, kun hän oli perheensä kanssa puolen vuoden matkalla San Diegossa, missä hän kävi paikallista high schoolia. Alankomaissa Van Dishoeck suuntautui lukio-opettajansa innoittamana kemiasta, jota alkoi 1973 opiskella Leidenin yliopistossa. Häntä alkoi koulussa kiinnostaa myös fysiikka ja suoritti 1976 alemman korkeakoulututkinnon kemiallisesta fysiikasta. Seuraavana vuonna hän suoritti tutkinnon myös matematiikasta. Kemian maisteriksi Van Dishoeck valmistui 1980 ja tohtoriksi 1984.[2][3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Van Dishoeck oli maisterivaiheessa suuntautunut kvanttikemiaan, mutta teoreettisen kemian professorin kuoleman jälkeen hän joutui etsimään väitösohjaajaa muualta. Hänelle suositeltiin Harvardin yliopiston Alexander Dalgarnoa, joka oli uuden astrokemian johtavia tutkijoita. Dalgarnosta tuli Van Dishoeckin väitösohjaaja.[2] Van Dishoeckin väitöstyö käsitteli tähtienvälisten kaasupilvien molekyylejä.[4]
Van Dishoeck jatkoi valmistuttuaan tutkimuksia ensin Princetonin yliopistossa ja sitten Caltechissä. Hän palasi Alankomaihin 1990.[4] Hän oli vuoteen 1995 Leidenin yliopiston luennoitsijana ja sen jälkeen hän on toiminut molekulaarisen astrofysiikan professorina.[3]
Van Dishoeck pystyi Leidenissa hyödyntämään Euroopan avaruusjärjestön Esan Infrared Space Observatory -satelliittia tutkiessaan tähtienvälisiä vesimolekyyleja. Hän otti johdettavakseen myös Mayo Greenbergin astrofysiikan laboratorion.[4]
Van Dishoeck alkoi 1990-luvulla saada vastuuta myös erilaisten tieteellisten kokeiden johtajana ja organisoijana. Hän johti ohgelmaa, joka tutki Esan Herschel-avaruusobservatoriolla prototähtien vesimolekyyleja. Van Dishoeck vaikutti merkittävästi Atacamaan Chilen rakennetun ALMA-observatorion kehittymiseen. Siitä tuli ensimmäinen kansainvälinen observatorio.[4]
Van Dishoeckin puoliso Tim de Zeeuw sai 2007 paikan Euroopan eteläisen observatorion johtajana. Reinhard Genzel tarjosi samana aikaan Van Dischoeckille Maan ulkopuolisen fysiikan Max Planck -instituutin vierailevan tutkijan paikkaa, mikä helpotti pariskunnan asumisratkaisuja.[2] Van Dishoeck aloitti vuonna 2007 myös Alankomaiden tähtitieteen tutkimuskoulun tieteellisenä johtajana.[3]
Tutkimus ja merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Van Dishoeck palkittiin 2018 Kavlin palkinnolla, ja perusteluin mukaan hän on ollut valaisemassa sekä havinnoilla, teorioilla että astrokemian laboratorioissa tähtienvälisten pilvien elinkaarta sekä tähtien ja planeettojen muodostumista.[5]
Van Dishoeckin tutkimuksen ansiosta on ymmärretty paremmin, miten tähtienväliset molekyylit muodostuvat, muuttuvat ja tulevat osaksi planeettakuntia.[6] Van Dishoeckin uraauurtava työ hiilimonoksidin kanssa on esimerkiksi osoittanut, miten kylmästä tähtienvälisestä aineesta kehittyy hajanaisista molekyyleistä Linnunradan tiheitä pilviä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ewine Fleur van Dishoeck The Pontifical Academy of Sciences. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Strength Along the Way As told by Ewine van Dishoeck The Kavli Prize. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Curriculum Vitae Professor Dr Ewine F. van Dishoeck (PDF) Deutsche Akademie der Naturforscher Leopoldina. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ewine van Dishoeck The Kavli Prize. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b 2018 Kavli Prize in Astrophysics The Kavli Prize. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Ewine van Dishoeck Institute for Advanced Study. Viitattu 26.10.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ewine van Dishoeck Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Muut | |
