Eskola (Kannus)

Eskola
Eskola
Koordinaatit: 63°54′57″N, 024°09′27″E
Valtio	Suomi
Maakunta	Keski-Pohjanmaa
Kunta	Kannus
Hallinto
– Asutustyyppi	Kylä Taajama
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
Postinumero	69150
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Eskola on kylä ja taajama Kannuksen kaupungissa Keski-Pohjanmaalla, noin 12 kilometriä Kannuksen keskustaajamasta valtatietä 28 pitkin itäänpäin. Eskolan kylässä on noin 500 asukasta,^[1] ja Eskolan taajamassa puolestaan 266 asukasta (31.12.2011).^[2] Eskolan keskustaajaman (asemanseudun) lisäksi Eskolan talouskylään luetaan asumakylät Antinoja, Hanhineva, Jaakkola, Leppilampi, Lummukka ja Rättyä. Eskolan postinumero on 69150.

Valtatie 28 halkoo Eskolaa ja kantatie 86 haarautuu valtatie 28:sta Eskolassa. Eskolan lähellä kulkevat myös seututie 775 ja seututie 774. Lähimmät kaupungit Kannuksen keskustaajaman jälkeen ovat Ylivieska noin 30 kilometrin ja Nivala noin 45 kilometrin päässä Pohjois-Pohjanmaan puolella. Keski-Pohjanmaan maakuntakeskukseen Kokkolaan on matkaan noin 60 kilometriä. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat ovat Kannuksen rautatieasema ja Ylivieskan rautatieasema. Lähin lentoasema on 70 kilometrin päässä sijaitseva Kruunupyyn lentoasema.

Kylää halkoo Pohjanmaan rata ja kylällä sijaitsee Eskolan rautatieasema. Asemalta alkoi Eskolan metsärata eli puhekielessä Pikkurata. Pikkuradan perinteitä vaalimaan on perustettu Metsäratamuseo / Metsäradan perinnekeskus. Perinnekeskuksen alueella on vuonna 2003 valmistunut Eskolan kesäteatteri, maauimala ja kahdentoista kilometrin pituisen luontoreitin, Neljän lammen polun, lähtö- ja päätepiste.

Vuosina 2001 ja 2017 Eskola valittiin Suomen vuoden kyläksi^[3].

Kivikautiset löydöt todistavat, että Eskolaa on pidetty jo aikojen alussa hyvänä asuinpaikkana. Varsinainen kirjallisten dokumenttien valaisema historia alkaa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa, jolloin Hanhinevan kylä sai ensimmäiset asukkaansa.

Parin sadan vuoden ajan Eskolan kylän elämä noudatteli muiden maaseudun maanviljelysvaltaisten kylien elämää.

Vuosisadan toisen vuosikymmenen lopulla Metsähallitus käynnisti kapearaiteisen metsäradan suunnittelun ja rakentamisen niin sanotun Lestin hoitoalueen puunkuljetusta varten.

Eskolan metsärata, Pikkurata, oli ainutlaatuinen ilmiö suomalaisen puunkuljetuksen historiassa. Vuosien 1922–1961 aikana Pikkurataa pitkin kuljetettiin neljän pienen veturin, Pikku-pässin, voimin noin kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa. Oheisessa kuvassa kuormaansa kiskoo veturi numero kolme.^selvennä

Metsähallituksen kapearaiteinen rautatie oli parhaimmillaan lähes seitsemänkymmenen kilometrin mittainen. Sitä pitkin puutavara kuljetettiin Lestin hoitoalueen metsistä Eskolaan, missä pikkuvetureiden tuoma puutavara siirrettiin valtion rautateiden vaunuihin. Aina ei siirtäminen, lossaaminen vaunusta vaunuun ollut mahdollista vaunupulan vuoksi, vaan puutavara jouduttiin varastoimaan Eskolaan. Mittavat halkopinot antoivatkin Eskolalle Mottikaupungin nimen.

Eskolassa sijaitsi Lestin hoitoalueen konttori, pikkuvetureiden talli, paja sekä lukuisia muita metsäradan toimintoihin liittyviä rakennuksia. Kuvassa käpykaristamo (käpyriihi) ja käpyvarasto. Kuvassa näkyvä rataosuus kulki nykyisen Leppilammelle vievän tien kohdalla ja käpyriihi oli heti Kokkola–Kajaani-tieltä lähdettäessä oikealla.

Puun käsittely oli enimmäkseen kovaa, ihmisvoimin tapahtuvaa, työtä. Kaukana metsäradan varrella työskentelevät asustivat radan läheisyyteen rakennetuilla metsäkämpillä, joista suurimmilla kämpillä työntekijöiden asumisen mukavuudesta huolehtivat kämppäemännät ja -isännät. Eräs ratkaisu työväen majoituksen järjestämiseksi olivat asuntovaunut, jotka siirtyivät junien mukana kulloisenkin tarpeen mukaan.

Pikkuradan vaikutus alueensa työllistäjänä oli varsin merkittävä. Suurimmillaan sen vaikutus oli Eskolan ja Sievin asukkaille, mutta myös lukuisat lähipitäjien asukkaat riensivät Pikkuradan töihin.

1960-luvun alussa Pikkurata purettiin. Kämpät metsäradan varrelta purettiin yksi toisensa jälkeen. Nykyään on jäljellä vain Saariveden kämppä Sievissä.

Myös Eskolan metsäradan veturit vetivät viimeiset kuormansa Eskolaan ja päätyivät romuttamolle.

Metsäradan toiminnan loppumisen myötä samaan aikaan koko suomalaista maaseutua rassannut murros vaikutti eskolalaisten elämään vahvasti. Parhaimmillaan puolentoista tuhannen kieppeillä pyörinyt asukasluku romahti.

Onneksi Eskolaan oli jo metsäradan toiminnan aikana syntynyt teollisuusyrityksiä, kuten Eskolan Sementti ja Puu (Eskopuu Oy) sekä Kolppasen sementtivalimo. Muutakin yritystoimintaa virisi ja näin Eskola säilytti menetyksistä huolimatta elinkelpoisuutensa.

Kyläyhdistyksen perustamisen (1981) myötä eskolalaiset pyrkivät – hyvin pitkälle onnistuenkin – ottamaan kylän kohtalon omiin käsiinsä.

Eskolan kylän historiaan voi perehtyä perusteellisemmin vuonna 2007 ilmestyneestä Eskola – pikkuradan kylä -teoksesta.

Eskola on säilynyt elinvoimaisena vielä näihinkin päiviin saakka. Kylällä järjestetään kotikoulua ja -päiväkotia, jonka läheisyydessä toimii lounasravintola. Eskolassa oli myös kyläkauppa, joka tarjosi myös myymäläautopalveluja, jotka lopetettiin vähäisen käytön myötä. Kylältä löytyy myös kahvila ja muita palveluja. Vuonna 2013 lakkautetun Hanhinevan koulun tiloissa järjestetään satunnaisia tapahtumia. Suurimmat työllistäjät kylällä ovat Eskolan monipuolinen teollisuus (mm. ovi- ja ikkunatehdas Eskopuu Oy) ja maatalous.

Koulutoimen erikoisuus on, että Eskolassa ylläpitää paikallisten vapaaehtoisten ja Uudenmaan maakunnan alueella sijaitsevan Lapinjärven Porlammin koulun yhteistyönä koulu-opetusta Kannuksen kaupungin toimiessa vastuullisena alkaen vuodesta 2017.^[4]

Eskolassa on myös Eskola-talo, monipuolista toimintaa tarjoava kylätalo, jossa on myös palkallisia työntekijöitä.^[5]

• http://www.eskolankyla.fi/
• https://maailmankylat.wordpress.com/
• http://kauppatori.kpk.fi/Nayteikkuna.aspx?kpkcuid=5354627 (Arkistoitu – Internet Archive)