Bryssel-efekti
Bryssel-efekti (eng. Brussels effect) tarkoittaa ilmiötä, jossa Euroopan unionin sisämarkkinoilleen laatima sääntely omaksutaan myös muualla maailmassa. Käsitteen keksi vuonna 2012 Columbian yliopiston professori Anu Bradford, joka on käsitellyt ilmiötä etenkin teoksessaan The Brussels Effect: How the European Union Rules the World (2020).[1][2][3]
Bradfordin mukaan Bryssel-efekti toteutuu kansainvälisten suuryritysten kautta. Koska EU:n sisämarkkinat ovat suuri markkina-alue, kansainvälisesti toimivat yritykset hyväksyvät EU:n asettamat säännöt tehdäkseen kauppaa Euroopassa. Nämä yritykset ryhtyvät noudattamaan EU-sääntelyä myös muualla maailmassa, sillä samojen sääntöjen noudattaminen on yksinkertaisinta ja edullisinta, ja lobbaamaan samanlaisten sääntöjen omaksumista myös muualla, jotta ne eivät joudu kansallisia yrityksiä huonompaan kilpailulliseen asemaan. Bradfordin mukaan EU:n kansainvälinen vallankäyttö on pääasiassa juuri tällaista Bryssel-efektin kautta ilmenevää sääntelyvaltaa.[2][3]
Bryssel-efekti on vaikuttanut esimerkiksi kilpailusäännöissä, digitaalisessa taloudessa, kuluttajansuojassa ja ympäristölainsäädännössä.[3] Malliesimerkkinä Bryssel-efektistä on pidetty EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. EU on tavoitellut Bryssel-efektiä myös tekoälyasetuksella.[1][2]
Bryssel-efektillä on kuitenkin myös rajansa. Jollain sääntelyn aloilla voimakeskus on muualla kuin Euroopassa, kuten finanssialan kohdalla Yhdysvalloissa, ja EU:n sisämarkkinoiden suhteellisen koon pieneminen voi heikentää Bryssel-efektiä. Myös EU:n sisämarkkinoiden toimintaa vaarantavat rajoitukset ja lobbaus ovat uhkia Bryssel-efektille. Bryssel-efekti ei myöskään toimi tehokkaana geopolitiikan välineenä esimerkiksi suurvaltapolitiikkaan vaikuttamisessa.[2][3]
Samanlaisia käsitteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bryssel-efekti perustuu David Vogelin 1990-luvulla esittämään Kalifornia-efektiin, joka viittaa Kalifornian osavaltiossa laadittujen tiukempien ympäristöstandardien omaksumiseen myös muualla Yhdysvalloissa.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hallamaa, Teemu: Analyysi: EU yrittää tekoälyasetuksella toisintaa Bryssel-efektiä, mutta muu maailma ei välttämättä seuraa nyt perässä Yle Uutiset. 14.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ a b c d e Mäkinen, Juha: Professori Anu Bradford: EU hallitsee maailmaa Ulkopolitiikka. 3.12.2020. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ a b c d e Niemi, Tuure-Eerik: EU on koko maailman Kalifornia, ja Brysselin säännöt ohjaavat maailmaa – mutta onko sillä väliä kriisien ja katastrofien maailmassa? The Ulkopolitist. 8.10.2021. Viitattu 22.10.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bradford, Anu: The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Oxford University Press, 2020.