Bisi Silva

Bisi Silva (1962 – 12. helmikuuta 2019 Lagos) oli nigerialainen kuraattori.^[1][2]

Silva perusti Lagosin Centre for Contemporary Artin (CCA) vuonna 2007^[2] ja toimi sen taiteellisena johtajana.^[3] Hän avasi sen kokeellisena tilana nuorille taiteilijoille. Lagosin kaupalliset galleriat olivat harvoin keskittyneet muuhun kuin maalaus- ja veistotaiteeseen, joten Silva pyrki luomaan laajempia taiteellisia mahdollisuuksia. Centre for Contemporary Artista tuli keskeinen afrikkalaisen taiteen näyttelyiden ja afrikkalaista taidetta koskevan tutkimuksen mahdollistaja. Sen tiloihin kerättiin myös suuri kirjasto. Samanaikaisesti Silva johti Kansainvälistä Àsìkò-taidekoulua ja edisti diskurssia nykytaiteesta eri kultturitaustoista tulevien ihmisten välillä.^[2] Hän kuratoi Centre for Contemporary Artissa muiden muassa näyttelyt Democrazy (2007–2008), Like a Virgin (Lucy Azubuike, Zanele Muholi, 2009) ja If I Could Save Time (Kelani Abass, 2016–2017).^[1]

Silva toimi kuraattorina myös kansainvälisellä tasolla.^[3] Vuonna 2011 itsenäisenä ARS 11 -hankkeen osana Kiasmassa pidettiin J. D. 'Okhai Ojeikeren taiteeseen keskittynyt näyttely Moments of Beauty, jonka kuratoivat Silva ja Aura Seikkula.^[4] Silva oli kymmenennen African Photography Encounters -tapahtuman taiteellinen johtaja Bamakossa. Hän oli myös kuratoimassa toista Thessalonikin nykytaiteen biennaalia (2009) sekä seitsemättä Dakarin biennaalia (Dak'Art, 2006) ja toimi 55. Venetsian biennaalin (2013) kansainvälisen tuomariston jäsenenä.^[3] Centre for Contemporary Artin, Menil Collectionin (Houston) ja Pulitzer Foundation for the Artsin (Missouri) yhteistyönä pidettiin vuosina 2012–2013 näyttely The Progress of Love. Vuonna 2014 Silva kuului Kiovan PinchukArtCentren Future Generation Art Prizen jakaneeseen kansainväliseen tuomaristoon. Vuonna 2018 hän oli jakamassa Hugo Boss Prizea.^[2]

Silva julkaisi vuonna 2017 opetusohjelmaansa käsittelevän teoksen Àsìkò: On the Future of Artistic and Curatorial Pedagogies in Africa.^[1] Hän toimi Prinssi Clausin rahaston neuvonantajana ja kirjoitti lukuisiin kansainvälisiin taidelehtiin.^[3] Hän kuoli helmikuussa 2019 pitkään syöpää sairastettuaan.^[2]