Birgit Nilsson
Birgit Nilsson, synt. Märta Birgit Svensson (17. toukokuuta 1918 Västra Karup, Ruotsi – 25. joulukuuta 2005 Bjärlöv) oli ruotsalainen sopraano. Nilsson oli aikansa merkittävin Wagner-sopraano ja seurasi norjalaista Kirsten Flagstadia varsinkin Brünnhilden esittäjänä. Hän esitti myös muita kuuluisia sopraano-osia, kuten Leonora, Aida, Turandot, Tosca, Elektra ja Salome. Nilsson levytti kaikki suurimmat roolinsa, mukaan lukien myös Brünnhilden roolin koko Ring-sarjassa.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nilsson syntyi Västra Karupissa Skånen luoteisosassa. Hänen lahjakkuutensa huomattiin, kun hän alkoi laulaa kirkkokuorossa. Hän opiskeli laulua ensin Ragnar Blennowin johdolla Båstadissa ja sitten Tukholmassa Ruotsin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa vuosina 1941–1946, jossa häntä opettivat Joseph Hislop ja Arne Sunnegård.
Nilsson debytoi Ruotsin Kuninkaallisessa Oopperassa 1946 Carl Maria von Weberin oopperassa Der Freischütz, jossa hän lauloi Agathen roolin vain kolmen päivän varoitusajalla. Seuraavana vuonna hän sai huomiota Lady Macbethin roolista Verdin oopperassa Macbeth. Hänen ensimmäinen tärkeä kansainvälinen esiintymisensä tapahtui Glyndebournen oopperafestivaaleilla vuonna 1951, jolloin hän esiintyi Mozartin oopperassa Idomeneo.
Bayreuthissa hän debytoi 1953. La Scalassa hän esiintyi ensi kertaa 1958. Nilssonin Metropolitan-ura kattoi vuodet 1958–1983.
Brünnhilden osan hän lauloi ensimmäisen kerran Münchenissä 1954.
Vuonna 1975 Elektran esityksessä Wienissä Birgit Nilsson taputettiin esiin ennätykselliset 72 kertaa, kun samassa näytöksessä kunnostautunut Plácido Domingo sai osakseen 70 lavallekutsua. Domingon saavutus on kuitenkin viety Nilssonin aplodien sijaan Guinnessin ennätysten kirjaan.[1]
Nilssonin omaelämäkerta, Mina minnesbilder, julkaistiin Tukholmassa vuonna 1977. Nilsson vetäytyi esiintymislavoilta eläkkeelle vuonna 1984 annettuaan esiintymiskiertueen Länsi-Saksassa. Jo 1982 tuotettu Richard Straussin Elektra oli jäänyt hänen viimeiseksi oopperaroolikseen.
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The American Scandinavian Foundation on nimennyt lupaavalle nuorelle amerikkalaiselle oopperalaulajalle jaettavan palkintonsa Nilssonin mukaan (The Birgit Nilsson Prize). Joulukuussa 2008 julkistettiin puolestaan Birgit Nilsson -palkinto, joka on miljoonan dollarin palkintosummallaan maailman suurin klassisen musiikin palkinto[2]. Palkinnon jakaa Birgit Nilssonin säätiö joka toinen tai kolmas vuosi[2].
Birgit Nilssonin kuva on koristanut Ruotsissa 500 kruunun seteliä vuodesta 2016.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1948 Nilsson meni naimisiin Bertil Niklassonin kanssa. Hänen miehensä oli eläinlääketieteen opiskelija, jonka Nilsson oli tavannut junassa.
Museo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 on määrä avata Birgit Nilssonille omistettu museo Svenstadissa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sara Ullberg: Gåtan Birgit Nilsson levar vidare. Hufvudstadsbladet, 2009, nro 5.1., s. 22.
- ↑ a b The Birgit Nilsson Prize Birgitnilssonprize.org. 5.12.2008. Arkistoitu 18.2.2009. Viitattu 6.12.2008. (englanniksi)
- ↑ 500-kronorssedel Sveriges Riksbank. Ruotsin keskuspankki. Viitattu 27.12.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Birgit Nilsson Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
